Läheisen kirjakaupan merkitys valkeni monelle vasta koronan iskettyä – ”On ehkä oivallettu, että ei niitä lähipalveluja kauaa ole, ellei niitä myös käytetä”

Suomalaiseen jouluun kuuluu rauhoittuminen, ja siihen joululahjakirja antaa monen mielestä hyvän mahdollisuuden. Kuva: Juho Leskinen

Kirja pitää pintansa yhtenä joulun suosikkilahjoista, kertoo Kirjakauppaliiton toimitusjohtaja Laura Karlsson.

Karlssonin mukaan kirjojen tarjonta on niin laaja, että se osaltaan ruokkii kirjan suosiota joululahjana, sillä jokaiselle löytyy opus ostettavaksi.

”Suomalaiseen jouluun yhdistyy vahvasti rauhoittuminen, ja kirjan lukeminenhan on nykyajan hälinässä ja teknisten välineiden viidakossa erinomainen tapa rauhoittua”, Karlsson pohtii.

Kirjasesonki painottuu vahvasti loppuvuoteen, ja siihen on monta syytä. Lokakuussa järjestetään kirjamessuja, marraskuussa annetaan isänpäivälahjaksi kirjoja ja valitaan Finlandia-voittajat ja joulukuussa pukinkontti täyttyy kirjoista.

”Joinain vuosina isänpäivän ja joulun välinen kirjamyynti on 40 prosenttia koko vuoden myynnistä. Paljon riippuu tietenkin vuoden kirjatarjonnasta”, Karlsson kertoo.

Ääni- ja e-kirjat eivät hänen mukaansa vaikuta keikauttaneen paperisen kirjan asemaa loppuvuoden juhlien kestolahjana.

”Itse näen asian niin, että fyysinen kirja on lahja, mutta digitaalisia palveluita hankitaan itselle.”

Joulun kirjamyynnissä tietyt klassikot, kuten Mitä Missä Milloin -kirjat ja Guinnesin ennätystenkirjat, pitävät pintansa vuodesta toiseen, ja Finlandia-ehdokkaiden ja etenkin -voittajien myyntiin tulee yleensä piikki.

Jouluna omistajaa vaihtavat aina myös vetävät lukuromaanit ja laaja kattaus tietokirjoja. Viime vuosina suosiota ovat nauttineet erityisesti tunnettujen henkilöiden elämäkerrat, kuten ennätyksiä rikkonut, vuonna 2018 ilmestynyt Tuntematon Kimi Räikkönen. Lisäksi joulun hittilahjakirjoiksi ovat viime vuosina yltäneet esimerkiksi aikuisille suunnatut värityskirjat tai itse täytettävät kirjat.

”Ehkä olisi helpompi sanoa, mitä kirjoja menee loppuvuonna vähemmän kuin muuna aikana: puutarha-aiheisia kirjoja”, Karlsson kertoo.

Korona on vaikuttanut muiden toimialojen ohella myös kirjakauppa-alaan. Karlssonin mukaan keväällä pudotus oli raju, mutta sen jälkeen koronan vaikutukset ovat olleet erittäin vaihtelevat eri kauppojen välillä.

Verkossa kirjat ovat vaihtaneet omistajaa viime vuosia paremmin, mutta kivijalkaliikkeissä korona on tuntunut voimakkaammin ja myynnissä nähtiin maaliskuun loppupuolella paikoitellen jopa 90 prosentin pudotus verrattuna vuoden takaiseen aikaan. On kuitenkin paikkakuntia, joiden kirjakaupoilla on ollut erittäin positiivisia kuukausia, Karlsson huomauttaa.

”Paikallisen kirjakaupan merkitys on saatettu ymmärtää vasta nyt. On ehkä oivallettu, että ei niitä lähipalveluja kauaa ole, ellei niitä myös käytetä”, hän pohtii.

Kirjakaupat ovat hänen mukaansa olleet kekseliäitä ja joustavia siinä, miten kirjoja on saatu toimitettua asiakkaille. Kirjoja on postitettu ja toimitettu koteihin ja onpa niitä Helsingin keskustassa laitettu myös ruuankuljetuspalvelu Woltin kyytiin.

Karlssonin mukaan vuoden 2020 kolmannella kvartaalilla kirjakauppa-alan myynti oli 7 prosenttia viimevuotista pienempää, ja pahin kriisi näyttää olevan toistaiseksi takanapäin.

Korona-aika on osaltaan myös lisännyt ihmisten kiinnostusta lukemiseen, sillä koronarajoitukset ja -suositukset ovat saaneet ihmiset pysymään aiempaa enemmän kotona. Lukukeskuksen keväällä teettämän tutkimuksen mukaan alle 10-vuotiaiden lasten vanhemmista 23 prosenttia kertoi lukevansa korona-aikaan lapsilleen enemmän kuin ennen.

”Lukeminenhan on laatuaikaa ja yhteistä aikaa ja kaikin puolin rentouttavaa ja kehittävää puuhaa, joten toivottavasti lukemisen innostus jää päälle myös koronan jälkeisenä aikana”, Karlsson tiivistää.

• Suomalaiset käyttävät eurooppalaisista eniten aikaa lukemiseen heti virolaisten jälkeen.
• Toisaalta suomalaisista aikuisista 60 prosenttia kokee lukevansa tai kuuntelevansa kirjoja liian vähän. Lisäksi yli 60 prosenttia pienten lasten vanhemmista kokee lukevansa lapsilleen liian vähän.
• Lukemisella on yksittäisistä harrastuksista suurin, lähes yhtä ikävuotta vastaava vaikutus lapsen kielellisiin taitoihin.
• Entistä vähäisempi kirjoitettujen tekstien lukeminen näkyy lukutaidon heikkenemisenä taitoa mittaavissa testeissä ja vertailuissa.
• Monilukutaidolla tarkoitetaan erilaisten tekstityyppien sekä sanallisen, visuaalisen ja auditiivisen materiaalin analysointi- ja tuottamiskykyä eri välineillä. Monilukutaitoa pidetään nyky-yhteiskunnassa välttämättömänä taitona.
• Lähde: Lukukeskus, 10 faktaa lukemisesta (2020)