Jos pukinkontista paljastuu tänä vuonna kahvinkeitin, se saattaa olla aivan erilainen kuin vuosituhannen alussa

Suomalainen kuluttaa keskimäärin 9–10 kiloa kahvia vuodessa. Kuva: Päivi Karjalainen

Kahvinkeitinten kauppa käy tähän aikaan vuodesta vilkkaana. Läheskään kaikki ostajat eivät kuitenkaan ole hankkimassa uutta kahvinkeitintä vanhan tilalle, vaan keittimiä kääritään paljon myös pukinkonttiin.

Loppuvuoden tarjouskampanjat ja joulusesonki ovat viime vuosina vaikuttaneet kahvinkeitinten myyntiin jopa poikkeuksellisen paljon, kertoo Gigantin myyntipäällikkö Tuomas Ollila. Hän arvelee yhdeksi syyksi koronaa.

”Korona toi työt kotiin, ruokailut kotiin ja kahvitauot kotiin. Luulen, että kotona vietetty aika sai monen päivittämään kahvinkeittimen.”

Loppuvuonna 2021 kahvinkeitinten myynnissä näkyi Gigantissa eräs erikoisuus: espressolaitteiden myynti nimittäin ohitti euroissa mitattuna suodatinkahvinkeitinten myynnin ensimmäistä kertaa.

Ollila kuitenkin huomauttaa, että kappalemäärissä mitattuna suodatinkahvinkeittimet ovat edelleen myydyimpiä. Syynä on se, että espressolaitteiden hinnat lähtevät yleensä 250–300 eurosta, mikä taas on suodatinkahvinkeittimille käytännössä kattohinta.

Espressolaitteita on kahdenlaisia. Edullisemmissa laitteissa pavut jauhetaan itse manuaalisella myllyllä ja laitetaan koneeseen, joka työntää vettä kahvijauheen läpi. Kalliimmat mallit jauhavat pavut itse, ja hintavimmissa laitteissa on vielä erillinen säiliö maidolle, mikä mahdollistaa esimerkiksi cappuccinon valmistamisen kotioloissa.

Espressolaitteissa nimenomaan keskihintaiset ja kalliimmat laitteet ovat siivittäneet laitteiden myyntiä. Kotioloissa kun on helpompaa painaa yhtä nappia ja antaa laitteen sekä jauhaa pavut että päästää vettä jauheen läpi.

Erikoiskahvit ovat alkaneet maistua tällä vuosituhannella suomalaisille myös kotioloissa. Ollila on ollut alalla 18 vuotta ja nähnyt kahvinkeitinten myynnissä tapahtuneen muutoksen.

Vielä vuosituhannen alussa suomalaisen kahvinkeitinmarkkinan muodostivat käytännössä pelkät suodatinkahvinkeittimet. 2000- ja 2010-lukujen taitteessa markkinoille marssivat uudenlaiset laitteet, kapselikeittimet. Nimensä mukaisesti laitteeseen laitetaan tietynlainen kapseli sen mukaan, millaista kahvia koneen haluaa valmistavan.

Ollila muistelee, että suosittuja olivat erityisesti Dolce Gusto -merkkiset laitteet, jotka tarjosivat monelle suomalaiselle ensikosketuksen muuhun kuin suodatinkahviin. Kapselikeitinten osuus kahvimarkkinasta on kuitenkin pysynyt alkuvuosien jälkeen lähes samana.

Varsinaisia espressolaitteita alkoi ilmestyä kaupan hyllyyn enenevässä määrin 2010-luvun mittaan, mutta vasta korona räjäytti niiden myynnin, Ollila kuvailee.

Suomalaisten kahvinkulutus on pysynyt 9–10 kilossa henkeä kohti joka vuosi koko tämän vuosituhannen ajan, kuten Kahvi- ja paahtimoyhdistyksen tilastoista selviää. Jos katsotaan lisäksi erilaisten kahvilaitteiden myyntilukuja, voi Ollilan mukaan vetää sellaisen johtopäätöksen, että suomalaisten kahvihammasta kolottaa edelleen ankarasti.

”Myyntilukujen perusteella näyttää siltä, että suodatinkahvikeittimet eivät ole kadonneet, mutta espressolaitteet ovat tulleet jäädäkseen.”