Pohjois-Pohjanmaan aluevaltuuston nuorin haluaa, että mielenterveyskriisi otetaan vakavasti – Olga Oinas-Panuman omaan arkeen porojen ja lampaiden hoito tuo sopivaa vastapainoa

Porotilalla kasvaneelle Olga Oinas-Panumalle poronhoito on tärkeä osa identiteettiä. Hän kertoo mielellään elinkeinosta kaikille kyselijöille. Hän haluaa muistuttaa, että poronhoitajat ovat yhtä lailla alkutuottajia kuin maanviljelijätkin ja että monet poronhoitajat viljelevät myös maata. Kuva: Kai Tirkkonen

"Muorii, muorii!" nuori poronainen huutelee metsään lehtikerput sylissään. Pian aitaukseen jolkottelee kymmeniä poroja. Koivuista, pajuista ja lepistä kesällä kuivatut kerput ovat niiden suurta herkkua.

Olga Oinas-Panuma on kasvanut porotilalla Pudasjärven Panuman kylällä. Tilalla on pitkä historia.

"Kirkon kirjoissa on tietoa 1600-luvulta saakka. Poroja on hoidettu niistä ajoista lähtien", hän kertoo.

22-vuotias Oinas-Panuma on viisilapsisen poronhoitajaperheen kuopus. Hänestä huokuu lämmin ja tomera luonne. Lisäksi nuoren naisen itsevarmuus ihastuttaa.

Ominaisuudet lienevät ainakin osittain sen ansiota, että hän on pienestä pitäen tottunut hoitamaan eläimiä ja kestitsemään vieraita. Perheen matkailuyritys Poro-Panuma järjestää muun muassa rekiajeluja ja tilavierailuja kotimaisille ja ulkomaisille matkailijoille.

Poro-Panuman vieraat pääsevät yleensä nauttimaan tarjoiluista tilan pyykkirannan kodassa. Kuva: Kai Tirkkonen

Oinas-Panuma haravoi viime kesän kuntavaaleissa peräti 157 ääntä ja nousi heti ensikertalaisena Pudasjärven äänikuningattareksi.

"Oli yllätys, että sain niin paljon ääniä", Oinas-Panuma ihmettelee vieläkin.

Olgan isä Eero Oinas-Panuma on pitkän linjan kuntapoliitikko, mutta päätti viime vuonna olla asettumatta ehdolle.

"Iskä kannusti, kun minä asetuin ehdolle", tytär toteaa.

Päättäjän ura alkoi jo lasten valtuustosta, johon kuuluu jäseniä Pudasjärven alakouluista. Sen jälkeen tie vei nuorisovaltuustoon ja sen puheenjohtajaksi. Kokemusta on myös oppilaskunnan hallituksesta ja Lukiolaisten liitosta.

"17-vuotiaana löysin poliittisen kodin keskustasta. Aikuisten politiikkaa on hankala tehdä ilman puoluetta", hän sanoo.

Vaikka puoluekanta on sama kuin isä-Eerolla, Olga painottaa, ettei keskustalaisuutta tai politiikkaa ylipäänsä ole kotona tuputettu. Hän kertoo tutkineensa myös muita puoluevaihtoehtoja, mutta keskustalaisuus tuntui omalta.

"Vastustan kaikkea ääriajattelua", hän perustelee.

Perheestä löytyy muitakin paikallisia vaikuttajia: Olgan veli Lauri Oinas-Panuma on Kollajan paliskunnan poroisäntä ja sisko Martta Oinas-Panuma paikallislehti Iijokiseudun päätoimittaja.

Äänisaalis siivitti Oinas-Panuman kaupunginvaltuuston puheenjohtajaksi. Asemansa ansiosta hän on päässyt mukaan monenlaisiin toimielimiin ja saa olla mukana kaupunginhallituksen kokouksissa puheoikeudella.

Oinas-Panuma kertoo, että ei ole kokenut vähättelyä nuoren ikänsä tai sukupuolensa takia. Päinvastoin hänet on otettu hyvin vastaan.

"Olen saanut kokeneemmilta poliitikoilta apua ja tukea."

Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana hän haluaisi erityisesti vaikuttaa siihen, miten saadaan sekä nykyinen väestö pysymään että uusia asukkaita muuttamaan Pudasjärvelle.

Oinas-Panuman mukaan olisi tärkeää, etteivät nuoret ajattelisi Pudasjärven olevan ankea paikka, jonne ei missään nimessä haluta jäädä. Hän haluaa tuoda esiin kotiseutuylpeyttä ikätovereidensa seurassa ja herätellä ajatusta, että kotiseudulle voi palata, vaikka kävisikin jossain muualla välillä.

Olga Oinas-Panuma saa voimaa luonnosta. Kuva: Kai Tirkkonen

Kuntavaalien ääniharava pääsi läpi myös tammikuun aluevaaleissa, jossa valittiin päättäjät uusien hyvinvointialueiden valtuustoihin. Olga Oinas-Panuma on Pohjois-Pohjanmaan aluevaltuuston nuorin jäsen.

"Jännittävää on, että tässä kaikki ovat vasta opettelemassa. Kuntapolitiikassa on konkareita, joilta voi aina kysyä neuvoa."

Vaaliteemoiksi hän nosti muun muassa nuorten mielenterveyden, ikäihmisten jaksamisen ja lapsiperheiden tukemisen.

"Myös meillä Pohjois-Pohjanmaalla nuoret uupuvat ja voivat huonosti. Mielenterveyskriisi pitäisi ottaa tosissaan, sillä huonosti voiva lapsi tai nuori on usein myös huonosti voiva aikuinen."

Oinas-Panuman mukaan apua pitäisi tarjota mahdollisimman matalalla kynnyksellä jo koteihin.

"Tällä hetkellä hoidetaan usein seurausta eli sairautta, mutta olisi paljon viisaampaa hoitaa syyt mielenterveyden haasteiden taustalla."

Oinas-Panuma ei vielä osaa tarkkaan sanoa, kuinka paljon aluevaltuutetun tehtävä vie aikaa. Aluevaltuustot aloittivat työnsä vasta viime viikolla.

Selvää on, että politiikassa tekemistä riittää jatkuvasti.

"Eläinten hoito tuo siihen sopivaa vastapainoa", hän pohtii.

Olga on päävastuussa tilan lampaista, joita on noin 50. Ne edustavat alkuperäisrotuja: suomenlammasta ja kainuunharmasta. Lampaiden tehtävänä on muun muassa pitää yllä alueen perinnebiotooppeja.

Lehtikerput ovat porojen herkkua. Kuva: Kai Tirkkonen

Oinas-Panuma valmistui hiljattain humanististen tieteiden kandidaatiksi Oulun yliopistosta pääaineenaan suomen kieli. Lisäksi hän opiskelee politiikkatieteitä ja sosiologiaa Lapin yliopistossa.

Kandin tutkielmassaan hän tarkasteli, miten nuorten poronhoitajien sanasto vaihtelee alueittain. Pro gradu -työssä hän on ajatellut laajentaa tarkastelua vanhempaankin porosanastoon.

Korona-aika on kurjistanut monen opiskelijan sosiaalista elämää, mikä surettaa Oinas-Panumaa. Hän itse kokee kuitenkin myös hyötyneensä etäluennoista ja -kokouksista. Se on mahdollistanut paremmin opintojen, politiikan ja eläinten hoidon yhteensovittamisen.

Talvisin opiskelijan viikonloput kuluvat pitkälti porotilavierailujen järjestämisessä.

Muutenkin vuodenkiertoa rytmittävät tilan työt: Alkukesästä seurataan vasomista, ja juhannuksen tienoilla vasat merkitään. Eläimille tehdään heinää ja lehtikerppuja sekä nostetaan jäkälää. Syystalvella alkavat poroerotukset ja sen jälkeen työllistää lihanleikkuu ja pakkaaminen.

Perheyritys Poro-Panuma myy lihat suoraan kuluttajille.

Päätoimista ammattia Oinas-Panuma tavoittelee toimittajan tai tiedottajan työstä. Opintojensa ohessa hän on tehnyt töitä freelance-toimittajana ja kesäisin lomittanut Suomenmaa-lehdessä.

Rakkaus luontoon ja eläimiin paistaa kauas, kun Oinas-Panuma astelee perheensä tiluksilla. Hänen on vaikea kuvitella asuvansa missään muualla kuin metsän keskellä.

Valtava voimavara on myös oma perhepiiri. Siihen kuuluvat sisarusten lapset, joita on yhteensä yhdeksän.

"Perhe on minulle tosi tärkeä, olemme tosi läheisiä", hän iloitsee.

Omiakin lapsia Oinas-Panuma haluaisi aikanaan, mutta ei ihan vielä.

"Poikakaveri asuu Savukoskella. Asuinpaikasta saatetaan joutua vielä vääntämään", hän naurahtaa.

Lue myös:

Poronhoitoon kasvetaan pienestä pitäen – katso video kesäyön vasanmerkinnästä

Aluevaltuustoihin nousi useita MT:n lukijoille tuttuja nimiä

• Olga Oinas-Panuma on syntynyt vuonna 1999.
• Asuu valtaosan ajasta lapsuudenkodissaan Pudasjärven Panuman kylällä, osan ajasta kaupunkiasunnossa Rovaniemellä.
• Opiskelee suomen kieltä Oulun yliopistossa sekä politiikkatieteitä ja sosiologiaa Lapin yliopistossa.
• Työskentelee freelance-toimittajana sekä perheensä porotilalla.
• Pudasjärven kaupunginvaltuuston puheenjohtaja sekä Pohjois-Pohjanmaan aluevaltuuston jäsen.
• Harrastaa luonnossa liikkumista, marjastusta, metsästystä ja käsitöitä.
• Pitää videoblogia arjestaan ja eräretkistään Youtubessa tilillä olgamaria.