Antti Ruuskanen perusti kovan kilpakumppaninsa ja ystävänsä Tero Pitkämäen kanssa metsäalan yrityksen loppuvunna 2021. Yrityksen kotipaikka on Pielavedellä. Kuva: Annika Haapanen
”Pientila oli paras mahdollinen ympäristö urheilijaksi kasvamiseen”, sanoo Antti Ruuskanen ‒ pyörittää nykyään Tero Pitkämäen kanssa metsäalan yritystä
Pientilan poika Antti Ruuskanen oppi huippu-urheilijan elämänrytmin jo lapsena. ”Kotoa sain evääksi luonnon, metsän ja työnteon arvostuksen.”
”Olen humoristisesti sanonut, että toivottavasti lapseni ei rupeaisi heittämään keihästä, vaan valitsisi jonkin muun lajin. Kun keihäänheitto jäi, olen nukkunut yöni kivuttomasti”, syksyllä 2021 uransa lopettanut Antti Ruuskanen kertoo, Kuva: Annika HaapanenKolminkertaisen keihäänheiton arvokisamitalistin Antti Ruuskasen elämä on mallillaan. Menestyksekäs urheilu-ura päättyi Tampereella elokuussa, mutta Pielaveden mies ei jäänyt tyhjän päälle.
Ruuskanen perusti kovan kilpakumppaninsa ja ystävänsä Tero Pitkämäen kanssa metsäalan yrityksen. Lisäksi Antin ja hänen puolisonsa Tuula Moilasen perheessä vipeltää alle vuoden ikäinen tyttövauva Manta. Kirjailija Leena Lehtolainen kokosi 38-vuotiaan urheilijan tarinan kirjaksi.
Keihäsvalmennus kiinnostaa jatkossa Antti Ruuskasta, mutta ensin hän haluaa pitää hengähdystauon urheilusta.
”Olen humoristisesti sanonut, että toivottavasti lapseni ei rupeaisi heittämään keihästä, vaan valitsi jonkin muun lajin. Kun keihäänheitto jäi, olen nukkunut yöni kivuttomasti.”
Penkkiurheilijaksi siirtynyt Ruuskanen odottaa innolla kesän yleisurheilun EM ja MM-kisoja. Hänen mukaansa menestys on mahdollista myös muissa lajeissa kuin keihäänheitossa.
”Miesten keihäänheitossa on nuoria huipputyyppejä, mutta maailman kärkeen nouseminen edellyttää terveitä harjoitus- ja kilpailukausia. Kaksi suomalaista voi nousta mitaleille viiden vuoden sisällä”, Ruuskanen arvioi.
Välillä olisi ollut mukava huilata kesällä, mutta isä piti huolen, että silloinkin noustiin hommiin.
Antti Ruuskanen eli lapsuutensa kymmenen lehmän pientilalla Pielavedellä. Tuleva huippu-urheilija omaksui säännöllisen elämänrytmin jo pikkupoikana.
”Pientila oli paras mahdollinen ympäristö urheilijaksi kasvamiseen. Opin olemaan lapsena eläinten kanssa ja kunnioittamaan niitä. Kotoa sain myös evääksi luonnon, metsän ja työnteon arvostuksen.”
Antti oli lapsesta saakka mukana vasikoiden ja lehmien juottamisessa sekä heinän- ja rehunteossa.
”Välillä olisi ollut mukava huilata kesällä, mutta isä piti huolen, että silloinkin noustiin hommiin.”
Kuopuksena Antti odotti innokkaasti, että isoveli Olli-Pekka tulee koulusta kaveriksi leikkimään.
”Se aina otti helkutin Maaseudun Tulevaisuuden ja rupesi katselemaan takasivun traktoripörssiä, että ”Massey Fergusonin neliveto, kyllä olisi hyvä”, Ruuskanen naurahtaa.
Kun veli vain luki eikä leikkinyt, Antti piilotti Maaseudun Tulevaisuudet. Pekka-isä rupesi ihmettelemään, onko tilausmaksu jäänyt maksamatta. Lopulta lehtipino löytyi sohvan istuimen alla olevasta laatikosta.
Karjaa Aulikki ja Pekka Ruuskasen tilalla pidettiin vuoteen 2007 asti. Nykyään pellot ovat vuokralle ja Antti sisaruksineen huolehtii metsistä.
Antti Ruuskanen on seurannut huolestuneena alkutuotannon kustannuskriisiä. Lokakuussa hän oli tsemppaamassa maatalousyrittäjiä Leppävirralla MTK:n tilaisuudessa.
”Ei maanviljelys voi olla sellaista, että tehdään töitä, eikä siitä saa minkäänlaista tuottoa.”
Vuoden 2021 lopulla perustettu Pitkämäki & Ruuskanen Forest Oy tarjoaa metsäkoneurakointia ja lentolannoituspalveluita.
Keihäsmiehet ottivat metsäyritykseensä mukaan Antin veljen Olli-Pekka Ruuskasen ja Tero veljen Mika Pitkämäen. Kokeneena motokuskina Olli-Pekka ajaa hakkukonetta ja Mika vastaa helikopterilannoituksesta.
”Ensimmäisenä talvena olimme kiirusapulaisena hakkaamassa Keitele Forestin työmaita. Jatkossa pyrimme olemaan enemmän yhteydessä metsänomistajiin ja tekemään hankintakauppaa”, yrityksen toimitusjohtaja Ruuskanen kertoo.
Puunkorjuun lisäksi yritys keskittyy helikopterilla tehtävään tuhkalannoitukseen.
Tuhkalannoituksella voi lisätä puuston kasvua keskimäärin kolme kuutiometriä hehtaarilla vuosittain sopivilla kasvupaikoilla.
”Puuta polttaville voimalaitoksille tuhka on vain kuluerä ja jäte. Tuhkalannoitus lisää puuston kasvua ja sitä kautta metsä sitoo hiilidioksidia paremmin”, Ruuskanen muistuttaa.
Keihäänheitto ja metsä kuuluvat syvälle suomalaisuuteen.
Metsäalalle siirtyminen oli luonteva ratkaisu, koska jo urheilu-uran aikana Ruuskanen rentoutui metsätöissä. Metsänhoito yhdistää keihässuuruuksia. Aki Parviainen on metsuri ja raivaa mielellään, myös Tero Pitkämäki ja Kimmo Kinnunen tykkäävät tehdä raivaushommia.
”Keihäänheitto ja metsä kuuluvat syvälle suomalaisuuteen. Alun perin keihäät tehtiin puusta ja miehet olivat silloin rautaa”, Ruuskanen virnistää.
Antti on myös innokas metsästäjä, kalastaja ja marjastaja. Suomalaiset voisivat hänen mielestä syödä enemmän riistaa, kalaa ja marjoja teollisesti valmistetun ruuan sijaan.
Metsästämisessä Ruuskaselle tärkeintä on luonnossa kulkeminen, rauhoittuminen ja keskustelu hyvän ruuan parissa ystävien kanssa.
”En metsästä siksi, että saan tappaa. Riista on hyvää, terveellistä ja ekologista. Metsästykseen kuuluu kunnioitus saalista kohtaan. Hankin perheelle terveellistä ruokaa, jonka valmistan itse.”
Antti Ruuskanen arvostaa pitkällä urheilu-urallaan korkealle olympiahopeaa (2012) ja keihäänheiton EM-kultaa 2014 Zürichissa, jossa hän sai kuulla Maamme-laulun. Unohtumaton kilpailu oli myös Porin Kalevan kisat 2015. Kuva: Annika HaapanenLapsuusvuosina Ruuskasen perhe seurasi ahkerasti urheilua televisiosta. Kun Matti Nykänen voitti kolme olympiakultaa Calgaryn olympialaisissa 1988, nelivuotias Antti julisti, että hänestä tulee olympiavoittaja.
Lontoon kesäkisoissa 2012 jättipotti oli erityisen lähellä. Keihäskisa päättyi Trinidad ja Tobagon Keshorn Walcottin voittoon tuloksella 84,58. Antti Ruuskanen kiskaisi kolmanneksi 84.12 lukemilla. Olympiapronssi vaihtui myöhemmin hopeaksi, kun kisan kakkonen Ukrainan Oleksandr Pjatnytsja kärysi dopingista.
Rion olympialaisissa 2016 Ruuskasta painoivat terveyshuolet ja kuudes sija oli maksimionnistuminen.
”Olympiakulta oli tavoitteenani vielä viimeisessä kisassa ennen Tokiota (2021), mutta sitten piti heittää pyyhe lattialle. Jälkikäteen ei tarvitse jossitella. Ison olkapääleikkauksen jälkeen sain vielä kaivettua motivaation olympiamitalin kirkastamiseen.”
Pitkällä uralle mahtuu monia ikimuistoisia kilpailuja. Nuorten sarjojen EM-pronssi (2003) ja EM-hopea (2005) toivat motivaatiota jatkaa heittämistä.
Ruuskanen arvostaa korkealla olympiahopeaa (2012) ja keihäänheiton EM-kultaa 2014 Zürichissa, jossa savolainen sai kuulla Maamme-laulun. Unohtumaton kilpailu oli myös Porin Kalevan kisat 2015.
”Porissa tuli oma ennätys, Pielaveden ennätys ja Suomenmestaruus. Vein viimeisen kierroksen vajaan 89 metrin heitolla Terolta tikkarin pois.”
Leena Lehtolainen: Antti Ruuskanen - Rätingin paikka, Tammi, huhtikuu 2022, 368 sivua.
Tunnetuin Pialavedellä asunut henkilö on presidentti Urho Kaleva Kekkonen, jonka synnyinkoti Lepikon torppa on kunnan kuuluisin nähtävyys. Antti Ruuskanen vieraili Kekkosen synnyinkodissa vuonna 2015.Kuka?
Antti Ruuskanen on vuonna 1984 Pielavedellä syntynyt entinen keihäänheittäjä ja nykyinen metsäalan yrittäjä.
Edusti kilpavuosinaan Pielaveden Sampoa ja Viipurin Urheilijoita. Keihäänheiton ennätys: 88,98 metriä (2015).
Kolme aikuisten arvokisamitalia. Olympiahopeaa Lontoosta 2012, Euroopanmestaruuden 2014 Zürichista ja EM-pronssia 2016 Amsterdamista. MM-kisoissa parhaimmillaan viides 2013 ja 2015.
Kalevan Kisoissa 3 kultaa, 4 hopeaa ja 2 pronssia. Alle 20-vuotiaiden EM-pronssi (2003) ja alle 23-vuotiaiden EM-hopea (2005).
Perusti yhdessä entisen kilpakumppaninsa Tero Pitkämäen kanssa metsäalan yrityksen 2021.
Perheeseen kuuluvat avopuoliso ja 10 kuukauden ikäinen tytär. Asuu Pielavedellä. Harrastaa mm. metsästystä, kalastusta ja marjastusta.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
