Tiesitkö: Suomalaiset pääsevät aurinkokylpyyn jo hieman ennen kevätpäiväntasausta
Valon taittuminen ilmakehässä pidentää päivän valoisaa aikaa.
Kevätpäiväntasaus on tänä vuonna maanantaina 20. maaliskuuta. Valo voittaa silloin pimeyden auringon siirtyessä eteläiseltä pallonpuoliskolta pohjoiselle. Kuva: Suvi JylhänlehtoTähän aikaan vuodesta olemme taas siinä pisteessä, että vuorokaudessa alkaa olla enemmän valoa kuin pimeyttä. Kevätpäiväntasaus on tänä vuonna merkitty kalentereihin maanantaille 20. maaliskuuta.
Kevätpäiväntasauksesta syyspäiväntasaukseen pohjoinen pallonpuolisko, jolla Suomikin sijaitsee, on kallistuneena Aurinkoon päin, minkä vuoksi saamme valoa yli puolet vuorokaudesta.
Mutta hetkinen, pohjoisella pallonpuoliskollahan on 20. maaliskuuta tarjolla valoa jo yli 12 tuntia. Esimerkiksi Amsterdamin korkeudella kevätpäiväntasauksena on jo noin 12 tuntia ja 10 minuuttia valoisaa aikaa ja Huippuvuorten Longyearbyenissä peräti 12 tuntia ja 25 minuuttia.
Tähän erikoisuuteen on muutama syy. Ensinnäkin auringonnousuksi ja -laskuksi lasketaan hetki, jolloin auringon yläreuna koskee horisonttia. Tämä antaa auringonvalolle muutaman minuutin lisäaikaa verrattuna tilanteeseen, että auringon nousu- ja laskuhetki määriteltäisiin hetkeksi, jolloin valopallon keskipiste koskee horisonttia.
Lisäksi auringonvalo taittuu ilmakehässä, eli käytännössä valoa on näkyvissä jo hieman ennen kuin aurinko nousee, ja vastaavasti hieman laskun jälkeen.
Itse asiassa valon määrällä mitattuna 60. leveyspiirillä, eli Suomen etelärannikon korkeudella, vuorokaudessa on 12 tuntia valoisaa aikaa jo 18. maaliskuuta.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat




