Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Yrittäjänaisten toimitusjohtaja: "Miehiä useammin yrittäjäksi ryhtyy nuori nainen, osaamisalat vahvassa kasvussa"

    Perinteisesti naisvaltaisilla aloilla on tällä hetkellä maailmanlaajuisesti tilausta osaajille, jotka haluavat menestyä
    Natalia Härkin aloitti syyskuun alussa uudessa pestissään Suomen Yrittäjänaisten toimitusjohtajana.
    Natalia Härkin aloitti syyskuun alussa uudessa pestissään Suomen Yrittäjänaisten toimitusjohtajana. Kuva: Markku Vuorikari

    Harvassa ovat toimitusjohtajat, jotka haastattelun päätteeksi halaavat kuvaajan ja toimittajan. Suomen Yrittäjänaisten toimitusjohtaja Natalia Härkinillä on ensimmäinen työviikko uudessa tehtävässään ja hän on innoissaan.

    Härkin tulee uuteen rooliinsa työ- ja elinkeinoministeriöstä (TEM), jossa hän edisti monipuolisesti yrittäjyyttä eri tehtävissä 16 vuoden ajan.

    "Kehitin muun muassa starttirahajärjestelmää, osuuskuntayrittämistä sekä naisten ja nuorten yrittämistä. Tehtäviin kuuluivat myös omistajanvaihdosten ja yritysten kansainvälistymisen edistäminen", hän kertoo.

    Härkin seurasi yrittäjyyttä myös työnsä ohessa ja suoritti yrittäjyyteen liittyviä tutkintoja. Viimeisin koulutus on tänä keväänä suoritettu johtamisen erikoisammattitutkinto.

    "En ole koskaan ajatellut niin, että kouluttaudun jotakin tiettyä työtä varten. Kouluttautuminen on minulle elämäntapa. Opiskelen omaa tahtia asioita, jotka siinä hetkessä minua kiinnostavat. Työn merkityksellisyys on minulle tärkeää ja sitä kautta erilaiset tehtävätkin ovat tulleet eteen. Kun Yrittäjänaisten toimitusjohtajan tehtävä tuli auki, huomasin, että siinä yhdistyi aiempi kokemukseni."

    Yrittäjänaisten toimitusjohtajana hänen lähiympäristönsä supistuu mutta pelikenttä pysyy samana.

    "Ministeriö ja järjestöt täydentävät toisiaan ja suuren kuvan tavoitteet ovat samat. Ministeriö luo puitteet ja järjestöt tekevät operatiivisen työn oman strategiansa mukaan. Olen aina saanut toimia itsenäisesti ja sidosryhmät ovat kummassakin työssä tärkeitä."

    TEM:ssä työskentelee noin 420 ihmistä, Suomen Yrittäjänaisten toimistossa neljä. Kentällä toimii laaja verkosto yrittäjänaisia 69 paikallisyhdistyksessä. Tähän väkeen, alueisiin ja järjestön kokonaistilanteeseen Härkin aikoo tutustua uudessa työssään ensimmäiseksi.

    Suomen Yrittäjänaiset keskittyy tällä hetkellä paitsi edunvalvontaan myös jäsenhankintaan. Järjestön nettisivut, lehti ja jäsenrekisteri on hiljattain uudistettu. Järjestö toimii tiiviissä yhteistyössä Suomen Yrittäjien kanssa, mutta Yrittäjänaiset ajavat erityisesti naisyrittäjiä koskevia asioita.

    "Katsomme yrittäjyyttä naisten näkökulmasta ja tarjoamme verkostoja, mentorointia ja osaamista. Ymmärrys ja luottamus yrittäjänaisten kesken on monen jäsenen mielestä erittäin tärkeää."

    Suomi on Euroopan maista pitkällä naisyrittäjyydessä. Naisyrittäjien osuus noin 283 000 yrityksestä noin 30 prosenttia ja osuus on pysynyt samana jo kymmenen vuoden ajan.

    Lisäksi yrittäjänaisten keski-ikä on ollut korkeampi kuin yrittäjämiesten, eikä sekään ole ennakoinut kasvua. Tulevan kymmenen vuoden aikana on tulossa noin 78 000 omistajanvaihdosta, sillä nyt yli 55-vuotiaat yrittäjät ovat silloin tulossa eläkeikään. Omistajanvaihdosten onnistuminen on äärimmäisen tärkeää.

    "Nyt suunta näyttää kääntyneen. Miehiä useammin yrittäjäksi ryhtyy nuori nainen. Naisyrittäjät näyttäytyvät entistä useammin keksijöinä, innovaattoreina ja kasvuhakuisina menestyjinä. Naisilla on paljon osaamista aloilla, jotka ovat nyt vahvassa kasvussa. "

    Suomalaiselle koulutukselle, terveys-, hyvinvointi- ja sosiaalipalveluille sekä Suomeen suuntautuvalle matkailulle on maailmanlaajuista kiinnostusta. Näille alueille syntyy myös menestyviä yrityksiä.

    Härkin uskoo, että naisten yrittäjyyden kasvun taustalla on paitsi määrätietoinen työ naisyrittäjyyden tukemiseksi myös laajempi yhteiskunnallinen muutos.

    "Nykyiset nuoret ovat saaneet vahvan naisen mallin ja heillä on myös työelämässä edeltäjiään suuremmat suunnitelmat."

    Naisten mahdollisuudet toimia yrittäjänä ovat parantuneet myös tasa-arvon myötä.

    "Vaikka suomalaiset naiset ovat jo kauan toimineet yrittäjinä ja työelämässä aktiivisesti, ennen he usein joutuivat rakentamaan työnsä kodin ja perheen kanssa yhteen sopiviksi. Kipupisteitä riittää edelleenkin. Yrittäjänaisten keskeisiä tavoitteita ovat muun muassa vanhemmuuden kustannusten laajapohjainen tasaaminen ja muut yrittäjien sosiaaliturvaan liittyvät asiat."

    Monista keskeisistä tavoitteista on puhuttu jo vuosia, mutta Yrittäjänaisten nokkanainen kannustaa kärsivällisyyteen. Hyvänä esimerkkinä on tänä keväänä toteutunut vanhemmuuden kulujen tasaaminen, jota Yrittäjänaiset ovat vieneet eteenpäin määrätietoisesti pitkään.

    "Vaikuttamistyössä on hyvä ymmärtää, että asioita täytyy toistaa ja tuoda esille yhä uudelleen. On kerättävä uutta tietoa ja annettava uutta näkemystä. Uudistusten valmistelu ja eteneminen on hidasta ja resurssitkin etenevät pala palalta."

    Härkinillä on kokemusta siitä, miten naisyrittäjyyttä on painotettu eri hallitusohjelmissa.

    "Työministeri Tarja Cronbergin (vihr.) aikana naisyrittäjyyden edistäminen oli hallitusohjelmassa kuten myös ministeri Anni Sinnenmäen (vihr.) aikana. Tällä hetkellä yrittäjyyttä edistetään enemmän kokonaisuutena. Elinkeinoministeri Olli Rehnin (kesk.) ja nyt Mika Lintilän (kesk.) aikana parannetaan monin erilaisin toimin yrittäjyyttä. Tämän hallituksen aikana naisyrittäjyyttä on edistetty tasaamalla vauvalaskua osittain. Kaiken kaikkiaan eletään hyvin yrittäjämyönteistä aikaa ja halutaan saada asioita oikeasti eteenpäin."