Taiteilija kuvasi isänsä ja poikansa rannalla kävelyllä. Kuva: Hugo Simberg/Kansallisgallerian arkistokokoelmat
Taiteilijat turvautuivat jo yli sata vuotta sitten keksintöön, joka nykyään löytyy jokaiselta – näin se muokkasi mestarien töitä
Valokuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Sen huomasivat myös suomalaismaalarit satakunta vuotta sitten.
Taiteilija otti kuvan isästään Niclas Simbergistä ja pojastaan Tomista Niemenlautan rannalla vuonna 1913. Kuva: Hugo Simberg/Kansallisgallerian arkistokokoelmatAlbert Edelfelt -näyttely houkutteli Ateneumin taidemuseossa löi tiskiin uuden kävijäennätyksen, sillä syyskuun 17. päättyneen näyttelyn näki peräti 351 246 ihmistä.
Seuraavakin näyttely kiinnostanee monia, sillä tiistaina 19. syyskuuta Ateneumissa avautui toisen suomalaisen mestarin, Hugo Simbergin näyttely ja jatkuu 17. joulukuuta saakka Fokus-salissa.
Valokuvat ja taide -näyttelyssä on esillä Simbergin valokuvia, grafiikkaa ja maalauksia rinta rinnan.
150 vuotta sitten syntyneen Simbergin elämä osuu tekniseen murrokseen, joka on vahvasti esillä. Hugo Simberg (1873–1917) oli nimittäin sekä taidemaalari että tuottelias valokuvaaja.
Valokuvakamerasta tuli 1890-luvulla suosittu apuväline taiteilijoiden työssä myös Suomessa. Tekniikkaa käyttivät esimerkiksi Akseli Gallen-Kallela ja Eero Järnefelt.
Hugo Simbergin valokuvat ja hänen monipuolinen tapansa käyttää kameraa osana taiteen tekemistä ovat omaa luokkaansa.
Simberg dokumentoi valokuvissa ympäristöään. Hän tallensi erityisesti suvun arkea Niemenlautan kesäpaikassa Säkkijärvellä lähellä Viipuria sekä matkojaan Suomessa ja ulkomailla.
Valokuvan pohjalta hän maalasi lähes yksi yhteen Iltaa kohti -teoksensa. Kuva: Yehia Eweis/Kansallisgallerian arkistokokoelmatSimberg käytti kameraa järjestelmällisesti myös maalaamisen apuvälineenä. Useimmat hänen valokuvansa tuntuvat kuvaavan huoletonta kesänviettoa – taiteilijalla ei ollut käytössään salamavaloa, joten hän oli pitkälti riippuvainen valoisasta vuodenajasta.
Kun tarkastellaan Simbergin laajaa grafiikan tuotantoa ja hänen valokuviaan rinnakkain, joissakin valokuvissa esiintyy täsmälleen samoja aiheita kuin grafiikan töissä. Simbergille onkin tyypillistä samojen aiheiden tutkiminen useilla eri tekniikoilla.
Hugo Simberg otti vuonna 1907 itsestään selfieitä aikana, jolloin harva niin teki. Kuva: Hugo Simberg/Kansallisgallerian arkistokokoelmat
Valokuvia itsestään saattoi käyttää myös omakuvassa, joka on vuodelta 1914. Kuva: Yehia Eweis/Kansallisgallerian arkistokokoelmatArtikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
