Tiesitkö: Tähdenlentoon ei vaadita kummoista kappaletta – taivaan kaunis ilmiö syntyy lähempänä maata kuin arvasitkaan

Tähdenlento syntyy täällä. Kuva: CGI Screen Grab

Tähtitaivaan tuijottelu rauhoittaa mieltä, mutta tähdenlento havahduttaa tuijottelijan ajatuksistaan. Tähdet, eli valovuosien päässä tuikkivat auringot, ovat tolkuttoman kaukana, mutta tähdenlennot palavat hyvin lähellä, nimittäin omassa ilmakehässämme.

Meteoroidista voi tulla joko meteori, eli tähdenlento, tai sitten meteoriitti. Menikö kieli solmuun? Aloitetaan alusta.

Avaruudessa kiertää pienkappaleita, eli meteoroideja, jotka ovat kooltaan yleensä jotain alle millimetrin ja kymmenen metrin väliltä. Niitä kiertää ympäri Aurinkokuntaamme jatkuvasti, mutta jos sellainen törmää Maan ilmakehään ja palaa kokonaan, siitä tulee meteori.

Meteorit ovat yleensä pienempiä kuin hiekanjyvä, ja ne ovat peräisin komeetoista ja asteroideista, ja ne palavat yleensä 80–100 kilometrin korkeudella. Vertailun vuoksi: lentokoneet lentävät yleensä noin 10 kilometrissä.

Joskus vain osa kappaleesta palaa ilmakehässä ja osa putoaa maanpinnalle. Maahan pudonnutta osaa kutsutaan meteoriitiksi.

Maailman vajaasta 200 tunnetusta meteoriittikraatterista peräti 12 sijaitsee Suomessa. Suomen kookkain meteoriittikraatteri, Keurusselkä, sijaitsee Keuruun ja Mänttä-Vilppulan rajalla. Yli miljardin vuoden ikäinen ja läpimitaltaan noin 30-kilometrinen kraatteri löydettiin vuonna 2003.