Vuonna 2021 vauvoja putkahti maailmaan poikkeuksellisen runsaasti maaseudulla. Vauvabuumi oli nähtävissä länsirannikon alueilla ja Kainuussa. Esimerkiksi Seinäjoen ja Kainuun keskussairaaloissa syntyi vauvoja vuonna 2021 huomattavasti enemmän kuin edellisvuonna.
Tässä vaiheessa uutta vuotta vaikuttaa siltä, että vauvabuumi ei jatku maaseudulla ainakaan niissä sairaaloissa, joissa viime vuonna synnytysten määrät kasvoivat tuntuvasti.
Seinäjoen keskussairaalan osastonhoitaja Heli Mäki synnytysosastolta ennakoi, että kasvua synnytysten määrässä ei tulla tänä vuonna näkemään heidän sairaalassaan.
”Synnytysten määrä pysyy tänä vuonna joko samana kuin vuonna 2021 tai hieman matalampana. Maaliskuussa 2022 olimme noin 50 synnytystä jäljessä verrattuna edellisvuoteen”, Mäki kertoo.
Satakunta oli myös yksi maakunnista, jossa vauvabuumi heräsi vuonna 2021 monen vuoden tauon jälkeen. Tänä vuonna synnytyksiä on ollut maaliskuun 2022 loppuun mennessä 388, kertoo Satasairaalan naistentautien ja synnytysten vastuuyksikön ylilääkäri Minna Maunola.
”Näyttää siltä, että synnytyksiä tulee olemaan ainakin 1500 eli mahdollisesti saman verran tai hieman vähemmän kuin viime vuonna”, Maunola arvioi.
Synnyttäjillä on oikeus valita synnytyssairaala, mikäli vain sairaalassa on sillä hetkellä tilaa. Tätä kutsutaan myös ”synnytysshoppailuksi”.
Synnyttäjillä on oikeus valita synnytyssairaala, mikäli vain sairaalassa on sillä hetkellä tilaa. Tätä kutsutaan myös ”synnytysshoppailuksi”.
Oikeus synnytyssairaalan valintaan perustuu terveydenhuoltolakiin, johon sisältyy oikeus valita hoitopaikka.
”Synnytys on kiireellistä hoitoa, joka on lakisääteisesti annettava kaikille synnyttäjille asuinpaikasta tai kotimaasta riippumatta”, kertovat erityisasiantuntija Pia Suvivuo ja ylilääkäri Ritva Halila sosiaali- ja terveysministeriöstä MT:lle sähköpostitse.
”Synnytysshoppailun” yleisyydestä ei ole tutkittua tietoa. Ilmiö vaikuttaa pienimuotoiselta koko maassa.
Satasairaalan Maunolan mukaan heille ei tulla laaja-mittaisesti muista maakunnista synnyttämään.
”Välimatkat vähentävät kiinnostusta tulla meille mutta toisaalta kiinnostusta voi lisätä se, että olemme THL:n sertifioima vauvamyönteinen sairaala. Pyrimme kaikessa perhelähtöiseen toimintaan. Lisäksi meidän tilat mahdollistavat hyvin puolison tai tukihenkilön jatkuvan läsnäolon. Lasten teho-osastolla on tilaa aina molemmille vanhemmille.”
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin synnytysten erikoislääkäri Kati Ojalalle ilmiö ei ole Oulun sairaalassa tuttu. Kauempaa tulevat synnyttäjät ovat satunnaisia lomalaisia.
Synnytyssairaalaan valintaan vaikuttaa erityisesti matka. Jos synnyttäjä asuu sairaanhoitopiirin reunakunnassa, saattaa olla lyhyempi matka viereisen sairaanhoitopiirin synnytyssairaalaan kuin omaan.
Muussa maakunnassa synnyttäminen voi johtua myös opiskelu- tai työpaikasta, parisuhteesta toisella paikkakunnalla tai matkustelusta.
Kainuun keskussairaalan synnytysten erikoislääkäri Mari Kuivalainen on huomannut, että sukulaisten asuminen Kainuussa tuo heille toisinaan synnyttäjiä.
Tietyt tilanteet kuitenkin estävät synnyttämisen toivomassaan sairaalassa. Esimerkiksi pienet keskoset sekä kolmos- ja nelosraskaudet hoidetaan aina yliopistosairaaloissa.
Suomen kansalaisen ei ole myöskään mahdollista valita Ahvenanmaata synnytyssairaalaksi. Ainoastaan kiireelliset synnytykset eli käytännössä lomailu Ahvenanmaalla mahdollistaa siellä synnyttämisen.
Synnytysosastojen sosiaalisen median tilit saattavat houkutella äitejä ja perheitä.
Synnytysosastojen sosiaalisen median tilit saattavat houkutella äitejä ja perheitä. Jotkut sairaalat ovat onnistuneet markkinoinnissa.
Esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Lohjan synnytysosaston Instagram-tilillä on vajaa 16 000 seuraaja. Tilillä kätilöt jakavat osaston eloisaa arkea, tietoa synnytyksestä ja kuvia suloisista perheistä sekä vauvoista. Kiinnostusta herätellään tilin tiedoissa: ”Baby Friendly synnytyssairaala, tule synnyttämään läheltä tai kaukaa!” Sama lause on kerrottu ruotsiksi.
Mahdollisuus viettää synnytyksen jälkeen aikaa perhehuoneessa voi myös houkutella synnyttäjiä toisiin sairaaloihin. Näin tapahtuu ainakin Pohjois-Suomessa, jossa jotkut Oulun sairaanhoitopiirin alueella asuvat hakeutuvat synnyttämään Kainuun sairaalaan. Siellä perhehuoneita on tarjolla jokaiselle perheelle.
”Meillä Oulussa synnyttäjiä on karkottanut se, ettei ole mahdollisuus tarjota perhehuoneita vaan lapsivuodeaika vietetään 2‒3 hengen huoneessa. Vuonna 2023 muutamme uusiin tiloihin, ja lähtökohtaisesti siellä pystymme tarjoamaan kaikille perhehuoneen”, kertoo Kati Ojala.
Ovatko perheet ja synnyttäjät tarpeeksi tietoisia oikeudestaan synnyttää missä tahansa synnytyssairaalassa?
”Tuntuma on, että nuori sukupolvi olisi hyvinkin tietoinen oikeuksistaan, mutta tätä ei voida varmuudella sanoa. Tulevaisuuden kehitykseen emme osaa sanoa”, STM:n Suvivuo ja Halila arvelevat.
Neuvolassa ja siellä toteutettavassa perhevalmennuksessa opastetaan STM:n arvioiden mukaan synnytyksen käynnistymisen merkkien ilmaantuessa menemään läheisimpään sairaalaan, olipa synnyttäjä kotipaikkakunnallaan tai ei. ”Vähintäänkin tätä kautta tieto mahdollisuudesta mennä mihin tahansa synnytyssairaalaan tulee asiakkaiden tietoon.”
Juttua varten on haastateltu myös THL:n erikoissuunnittelija Anna Heinoa.
Lue myös:
Vauvabuumi iski maakuntiin: "Se on tällaisessa pienessä sairaalassa aika paljon"
