90-vuotias heimopäällikön leski ei suostu muuttamaan kaupunkiin — Puolikuu on maalauksellisen rikas kuvaus paimentolaisuudesta ja luonnosta
Itsenäiseen elämään tottuneitten luontoihmisten elämä häiriintyy ensi kerran, kun 1930-luvulla Japani perustaa Kiinaan nukkevaltio Matšukuon.Kiinalaisen Chi Zijianin (s. 1964) romaani on maalauksellisen rikas kuvaus paimentolaisuudesta Koillis-Kiinan tiheissä vuoristometsissä.
Yhteisö eli poronhoidolla, metsästi ja teki taidokkaita käsitöitä.
Luonto on kirjassa väkevästi läsnä. Heimopäällikkö, šamaani ja perimätietona kulkevat säännöt pitävät yhteisöä koossa. Rajavaltioista tulevat kulkukauppiaat löytävät leirit, vaikka kodat tämän tästä puretaan ja porot viedään uusille jäkälärinteille.
Tarinan kertoja on 90-vuotias evenkinainen, kahdenkin heimopäällikön leski. Hän ei suostu muuttamaan kaupunkiin, jonne evenkejä 2000-luvun lähestyessä pakkoasutetaan. Hän käy läpi yhteisönsä vaiheet. Tarina tulvii ihmisten intohimoja, vihaa ja rakkautta, syntymää ja kuolemaa.
Lähellä kuvaamiaan seutuja syntynyt Chi Zijian tavoittaa alkuvoimaisesti ihmisten kohtalot, maagisuususkon ja ankaran selviytymisen taistelun villin luonnon ja petoeläinten keskellä.
Itsenäiseen elämään tottuneitten luontoihmisten elämä häiriintyy ensi kerran, kun 1930-luvulla Japani perustaa Kiinaan nukkevaltio Matšukuon.
Kylän miehet pakotetaan sotilaskoulutukseen. Kehitystä ei voi pysäyttää.
Pyhiä metsiä alkaa kadota autotieverkoston tieltä.
Kertojanainen toivoo, että aikansa loputtua hän saisi evenkien perinteisen hautauksen. Se tarkoittaa hautaamista puuhun, tuuleen, neljän sopivan lähekkäin kasvavan puun varaan.
Rauno Sainio on kääntänyt romaanin suoraan kiinan kielestä.
Jälkisanoissa hän kertoo saaneensa poronhoitoon ja paimentolaiselämään liittyvään sanastoon apua saamelaisten kulttuuria käsittelevästä suomenkielisestä kirjallisuudesta.
Viimeisellä sivulla henkäisen kiitollisuudesta saatuani lukea tämän vahvaa luontoyhteyttä kantavan tarinan.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat





