
Oletko tavannut savolaisen, joka puhuu stadin slangia paremmin kuin helsinkiläinen? Ilmiö on tavallinen, ja syntyy vuorovaikutuksesta
Murteista puhuttaessa mieleen tulevat rajoja kuvaavat murrekartat. FM Lotta Aarikka käsittelee väitöstutkimuksessaan sitä, kuinka rajoja on tosiasiassa vaikea vetää.Murre ei välttämättä kerro, mistä olet kotoisin. Olet ehkä törmännyt stadin slangia puhuvaan ihmiseen, joka onkin Savosta. Yhä hyvin olet voinut tutustua ”mietä ja sietä” sujuvasti käyttävään henkilöön, joka onkin kotoisin pääkaupunkiseudulta.
Ilmiö on varsin tavallinen.
Perjantaina murteista väitöskirjansa esittävä FM Lotta Aarikka on perehtynyt tutkimuksessaan muun muassa siihen, mitä ”syntyperäisyys” puhujista kertoo ja miten syntyperäisyyden edellyttäminen rajaa murteenpuhujien joukkoa.
”Selvää on, ettei jossakin paikassa syntyminen kerro vielä mitään siitä, miten ihminen kieltä käyttää. Murre – tai kieli ylipäätään” – on jotain, minkä omaksumme toisilta ihmisiltä, Aarikka tarkentaa.
Aarikka perehtyi suomen kielen alan väitöstutkimuksessaan myös murteen käsitteeseen ja siihen, miten murteita on suomen kielen alalla tutkittu.
”Tarkastelen tutkimuksessani prosessia, jota nimitän leikkisästi murteentutkimuksen ”kylmäketjuksi” eli miten yksilön puheesta syntyy tieteellistä tietoa murteista?”
Tutkijan aineisto koostui murteita käsittelevien väitöskirjojen osista sekä 20 tutkijan haastattelusta. Näitä Aarikka tarkasteli kielenkäyttäjien eli murteen puhujien, murreaineistojen, murteen käsitteen sekä murteentutkijoiden näkökulmista.
”Sekä opetuksessa että suurelle yleisölle viestittäessä keskiössä ovat usein murrealueet ja –rajat – siitä huolimatta, että tutkijat ovat tiedostaneet rajanvedon vaikeuden jo 1840-luvulla.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat








