Nestlén henkilöstöjohtaja haastaa ennakkoluuloja työkseen: "Tasa-arvo lähtee kysymyksistä: Mitä on olla mies? Mitä on olla nainen?"
Stereotyyppinen johtaja on pitkä, vanhempi mies. Ulkonäön perusteella rekrytoiminen ei kuitenkaan ole tehokasta.
”Ennen avioliittoani ja lasten saamista koin, ettei sukupuolirooleja enää juuri ole. Paineen alla on kuitenkin helppo palata niihin rooleihin, jotka on opittu kotona. Tasa-arvoinen vanhemmuus auttaisi tähän valtavasti ja ihmettelenkin, miksi miehet eivät vaadi itselleen enemmän vanhempainvapaita”, sanoo Mikala Larsen. Kuva: Carolina Husu”Kysymys kuuluu: miksi ei? Miksi emme ottaisi johtajaksi nuorempaa henkilöä, naista tai henkilöä, joka ei puhu suomea?”
Nestlé Pohjoismaiden henkilöstöjohtaja Mikala Larsen haastaa työkseen ennakkoasenteita.
”Kaikilla meillä on ennakkoluuloja ja käsityksiä siitä, mikä on normaalia. Jos käsitykset eivät pidä paikkaansa eikä niistä ole tietoinen, ne heikentävät päätöksentekoa.”
Pitkät, vanhemmat miehet voivat johtamistehtävissä helposti hyötyä ennakkoluuloista. Heitä pidetään kokeneina johtajina jo pelkästään ulkonäön perusteella.
Ulkonäön perusteella palkkaaminen ei kuitenkaan toimi. Siksi rekrytointipäätöksistä on käytävä keskustelua.
”Tarkistamme rekrytointipäätöksiä ja tietoja niiden takana. Kuinka moni haki työpaikkaa? Kuinka moni otettiin haastatteluun? Kuinka moni pääsi viimeiselle kierrokselle ja kuka valittiin?”, Larsen kertoo.
Harvard Business Schoolin tutkimuksissa huomattiin vuonna 2009, että opiskelijat suhtautuivat eri tavalla samaan tarinaan, jos osalle ryhmästä kerrottiin henkilön nimeksi ”Howard” ja osalle ”Heidi”.
Ulospäin suuntautunut ja riskihakuinen Heidi koettiin epämiellyttäväksi, mutta täsmälleen samalla tavalla toimiva ja yhtä menestynyt Howard mukavaksi.
Facebookin operatiivinen johtaja Sheryl Sandberg kertoo kirjassaan, että tutkimus on linjassa muiden aiheesta tehtyjen kanssa: menestynyt mies koetaan miellyttäväksi, mutta menestynyt nainen epämiellyttäväksi.
Naisten saaminen johtotehtäviin on ollut Larsenille yksi hänen tärkeimmistä tehtävistään.
”Tasa-arvo lähtee siitä, että kaikki kysyvät itseltään, miten odotan naisen ja miehen käyttäytyvän kotona ja töissä. Mitä on olla mies? Mitä on olla nainen?”
Kun hakijoita tarkastellaan heidän osaamisprofiilinsa perusteella, päästään pintaa syvemmälle. Silloin tehtävään valitaan aidosti paras hakija.
”Miksi Peter sopisi tähän rooliin? Miksi Maria? Miksi nämä taidot toimisivat tässä työssä, miksi nämä toiset?”
Tiimejään monipuolisesti ja tasapainoisesti kehittäviä tiiminjohtajia arvostetaan.
Tasa-arvoon alettiin panostaa vahvasti Nestléssä noin seitsemän vuotta sitten. Nyt Pohjoismaissa naisten osuus esimiehistä on päälliköistä 53 prosenttia ja johtajista 47 prosenttia.
Globaalisti 37,5 prosenttia esimiehistä on naisia, ylimmässä johdossa naisia on noin kolmasosa. Työntekijöistä naisia on 35 prosenttia.
Ajatukset ja asenteet sukupuolten rooleista vaihtelevat paljon maittain. Larsen sai siitä omakohtaista kokemusta toimiessaan Nestlén pääkonttorissa Sveitsissä.
”Toimin siellä yritystuotteiden parissa: asiakkaitamme olivat ravintolat, mutta myös esimerkiksi sairaalat ja lentokentät. Olin mukana maailmanlaajuisessa henkilöstötiimissä ja kehitin eri maalaisten ihmisten uria ja valmensin heitä etenemään.”
Nestlé halusi nuorempia johtajia, ja Larsen pyrki vauhdittamaan lupaavien kykyjen kehittymistä. Yksi hänen kollegoistaan oli muslimimies, jonka kanssa hän puhui usein puheluita Skypessä.
”Koin hänet läheiseksi kollegakseni, mutta kun tapasimme, emme voineet kätellä. Minun piti olla myös tarkka siitä, kuinka käytän katsekontaktia.”
”Söimme esimerkiksi yhdessä illallista, mutta emme oikeastaan katsoneet toisiamme. Se oli ehkä suurin kulttuuriero, johon olen törmännyt.”
Vaikka Nestlé on suuri yritys, se ei kuitenkaan pysty muuttamaan kokonaista maata, Larsen sanoo. Siksi käytäntöjä muokataan maittain.
”Globaalisti meillä on hyvin perhemyönteinen lähestymistapa. Uudet lapset ovat uusia asiakkaitamme. Ajattelemme myös, että perheen vanhemmalla on hyvin arvokasta kokemusta, josta on hyötyä myös työelämässä.”
Useimmilla Nestlén työpaikoilla on imetyspiste ja äitejä rohkaistaan imettämään ainakin puoli vuotta. Isien toivotaan ottavan ainakin jonkin verran isyyslomaa lapsen syntyessä.
Suomalaiset ovat Larsenin mukaan usein alkuun vakavia. Heidät saa avautumaan hymyilemällä ja jutustelemalla.
”Suomalaisilla on paljon mielipiteitä, mutta heiltä on kyseltävä saadakseen ne esiin. Ryhmässä hyvä temppu onkin laittaa kaksi suomalaista yhteen: Sitten he puhuvat!”
Suomessa on myös toiminut sovellus, jossa kysymyksiä saa esittää anonyymisti. Työntekijät ovat innostuneet keskustelusta ja kyseenalaistamisesta.
Larsen vakuuttaa pitävänsä suomalaisista valtavasti. Hän nauttii myös saunomisesta.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
