Näin lapsesi voi päästä susikyytiin – Loimaalla koulutaksi koukkaa hakemaan kotiovelta susien vuoksi aiempaa useammin

”Jos eläimen käyttäytyminen aiheuttaa hengelle ja terveydelle vaaraa, poliisi lopettaa suden”, sanoo susipoliisi Harri-Pekka Pohjolainen. Kuva: Jaana Kankaanpää, Rami Marjamäki, Sanne Katainen, kuvankäsittely: Aatu Jaakkola

Asuminen harvaan asutulla maaseudulla, jossa on jatkuvia susihavaintoja, saattaa nostaa vanhemmalle kysymyksen lapsen koulumatkan turvallisuudesta.

Esimerkiksi Loimaalla susi lähestyi koulutaksia odottavaa poikaa muutaman metrin päähän syyskuun lopussa.

Suomen johtava susipoliisi, rikosylikomisario Harri-Pekka Pohjolainen Itä-Suomen poliisista ymmärtää, että vanhemmilla herää huoli lasten koulumatkojen turvallisuudesta, kun tilannetta peilataan susikantojen kasvamiseen monin paikoin Suomea harvaan asutuilla alueilla.

”Huoli on konkreettinen ja perusteltu. Viranomainenkin tunnistaa sen”, Pohjolainen toteaa.

Jos vanhemmalla on huolta lasten koulumatkoista suurpetojen vuoksi eikä hän pysty huolehtimaan kouluun kuskaamisesta esimerkiksi pitkän työmatkan vuoksi, hän voi laatia vapaamuotoisen hakemuksen kunnan sivistys- ja hyvinvointilautakunnalle.

Hakemuksessa pyydetään harkinnanvaraista koulukuljetusta petovaaran perusteella. Tätä kutsutaan myös susikyydiksi tai petoturvalliseksi koulukuljetukseksi.

”Yksittäisiä petovaarakuljetuksia järjestetään muutamia lähes vuosittain. Ehkä tänä vuonna ne ovat hieman nousseet”, sanoo Loimaan sivistysjohtaja Manne Pärkö.

Suurpetojen esiintyminen ei ole yksin peruste maksuttomalle koululaiskuljetukselle, vaan mahdollisen vaaran aiheuttaa petoeläimen uhkaava käyttäytyminen, jonka tutkinnasta vastaa poliisi yhdessä riistakeskuksen kanssa.

”Tilapäinenkään kuljetustarve ei voi perustua aikaisempien vuosien tapahtumiin”, huomauttaa Kokemäen sivistys- ja hyvinvointijohtaja Päivi Vuori.

Lapsen koulumatkan turvallisuudesta vastaavat vanhemmat, koulu eli kunnan sivistystoimi ja poliisi, joka tekee yhteistyötä riistakeskuksen kanssa. Kuva: Jaana Kankaanpää

Susikyyti pohjautuu perusopetuslakiin, johon ovat oikeutettuja niin perusopetuksessa kuin esiopetuksessa olevat lapset. Susikyyti on koululaiselle maksuton, kuluista huolehtii opetuksen järjestävä taho. Petoturvallinen koulukuljetus on tilapäinen järjestely.

”Kuljetukset on yleensä pystytty järjestämään kohtalaisen hyvin ja nopealla aikataululla. Meillä on kohtalaisen kattava kuljetusreitistö, joten usein asia pystytään hoitamaan pienillä reittimuutoksilla”, sanoo Manne Pärkö Loimaalta.

Susikyydin saaminen koululaiselle voi olla kuitenkin myös haastavaa.

Tilapäisen kuljetustarpeen todentaminen voi olla vaikeaa petoeläinten liikkuvuuden takia. Jos alueella on jatkuvasti susihavaintoja, voi olla myös vaikeaa määritellä, mikä koulumatka on vaarallinen ja mikä ei.

Punkalaitumella susihavaintoja on runsaasti, mutta vanhemmat eivät ole hakeneet petoturvallisia koulukyytejä.

Punkalaitumen Yhteiskoulun rehtori Arto Asa ei lähde edes arvailemaan, mitä mahdolliset susikyydit tulisivat maksamaan, jos niitä järjestettäisiin niin, että lähes jokainen koululainen koukattaisiin hakemaan kotiovelta.

”Joka tapauksessa kustannus olisi merkittävä pienen kunnan opetustoimessa”, Asa toteaa.

Voisiko lastensuojelulla olla keinoja koulumatkojen turvallisuuden parantamiseen, jos susihavainnot aiheuttavat lapsessa pelkoa?

Lastensuojelulain tarkoituksena on turvata lapsen oikeus muun ohella turvalliseen kasvuympäristöön. Lapsen vanhemmilla ja muilla huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista.

THL:n erityisasiantuntija Eve Juuriala sanoo, että on vaikea nähdä, miten lastensuojelun tukitoimet voisivat parantaa lasten koulumatkojen turvallisuutta. Juuriala on erikoistunut lastensuojelun oikeudellisiin kysymyksiin.

Lastensuojelun avohuollon tukitoimilla tarkoitetaan esimerkiksi perhetyötä, terapiaa, taloudellista tukea esimerkiksi lapsen harrastuskuluihin ja perhekuntoutusta. Äärimmäisiä keinoja ovat lapsen kiireellinen sijoitus ja huostaanotto.

”Lastensuojeluilmoitus ei ole oikea tapa reagoida vaaralliseen koulumatkaan, vaan hakemus koulukyydistä osoitetaan sivistystoimelle. Jos päätös on kielteinen, siitä voi valittaa hallinto-oikeuteen”, neuvoo Varhan lapsiperhepalveluiden johtaja Krista Ryödi.