Käärijän ääntä parannettiin teknisesti viisujen alkukarsinnoissa suositulla autotunella, mutta finaalissa se ei enää ollut sallittua – voiko kenestä tahansa tulla hyvä laulaja teknologian avulla?
Autotune on päivän sana musiikkipiireissä. Samalla se herättää kysymyksen, tarvitseeko enää osata laulaa ja voiko huonokin laulaja muuttua tekniikan avulla kultakurkuksi?
Nykyään valtaosa radiossa kuultavasta musiikista on käsitelty autotunen avulla. Kuvassa vinyylilevy. Kuva: Petteri KivimäkiPopmusiikissa yleistynyt autotunen käyttö herättää toistuvasti keskustelua musiikkipiireissä ja laajemminkin. Kirjainyhdistelmä ei välttämättä ole kaikille tuttu, joten selvennetään.
Autotune on amerikkalaisen Antares-teknologiayhtiön vuonna 1997 lanseeraama laulun sävelkorkeuden epätarkkuuksien korjaamiseen tarkoitettu tietokoneohjelma, jota käytetään pääasiassa äänitysstudioissa.
Puhekielessä autotune-termillä kuitenkin viitataan mihin tahansa virekorjaukseen käytettyyn laitteeseen.
Autotunesta puhuttaessa kysymys on yleensä sama: Tarvitseeko artistin osata enää edes laulaa, kun tietokone korjaa virheet?
Vastaus kysymykseen ei ole lainkaan yksinkertainen, ja laitteen käyttöön liittyy myös paljon väärinkäsityksiä.
Yksinkertaistettuna, autotune eli virekorjain ei tee huonosta laulajasta hyvää.
”Autotune on vain semmoinen efekti. Miksi ihmeessä raahaisimme studioon ihmisen, joka ei osaa laulaa, kun on niitä, jotka osaavat”, muistutti Aikakone-yhtyeestä tuttu tuottaja-muusikko Maki Kolehmainen haastattelussa vuonna 2013.
Hän vertasi myös autotunea maanteiden asfaltointiin. Virekorjaimella voidaan korjata ”tasoittamalla” pieniä virheitä, mutta ammottavia monttuja sillä ei pystytä täyttämään.
Virheiden korjaamisen lisäksi autotunea käytetään studiossa myös erilaisiin tehokeinoihin, kuten nopeisiin siirtymiin eri sävelkorkeuksien välillä.
Luultavasti ensimmäinen virekorjainta julkisesti hyödyntänyt sävellys oli amerikkalaisen poptähden Cherin vuonna 1998 julkaistu menestyskappale Believe.
Ainakaan häntä ei voida syyttää laulajana epävireiseksi harrastelijaksi. Cher on äänialaltaan kontra-altto, joka on syvin ja samalla kaikkein harvinaisin naisääni. Tunnetuista poppareista samaa äänityyppiä edustavat esimerkiksi Annie Lennox ja Toni Braxton.
Mainittakoon, että viime vuonna Euroviisuissa Suomea edustanut Käärijäkin käytti kilpailuissa toiseksi sijoittuneen Cha cha cha -kappaleen studioversiossa autotunea. Ylen Uuden Musiikin Kilpailun ja Euroviisujen lavalla autotuneen turvautuminen ei ole sallittua.
Laulun keinotekoiseen käsittelyyn päädytään usein siksi, etteivät äänittäjät halua jättää onnistunutta laulusuoritusta pelkästään vokalistin vastuulle. Siksi laulu mieluiten prosessoidaan huolellisesti ennen kappaleen julkaisua.
Moni merkittävä tulkitsija on kuitenkin laulutaidoiltaan kaukana täydellisestä. Esimerkiksi 1960-luvun legenda Bob Dylan lauloi ikimuistoiset klassikkonsa nenäänsä ja jopa raakkuen.
Toisaalta taas oikeasti taitava laulaja Irwin Goodman opetteli honottamaan dylanmaisesti ollakseen uskottava protestilaulaja.
Joskus pientä epävireisyyttä käytetään tehokeinona vaikkapa punkrockissa, jossa korostuu vahva itseilmaisu.
Teknologian avulla virheistä täysin siistitty laulu voi pahimmillaan kuulostaa lähes robottimaiselta.
Kirjoittaja työskentelee Osuustoiminta-lehden toimituspäällikkönä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
