Jos itse eläisin nuoruuttani nyt, olisin melkoisen varmasti mukana ilmastoaktiivinuorten riveissä, Jenni Haukio kertoo kirjassaan. Kuva: Maria Miklas
Jenni Haukion ei ole aina ollut helppo hyväksyä julkisuutta: ”Synnytyssairaalasta poistumisen hetkeä olenkin usein muistellut yhtenä koko elämäni epätodellisimmista kokemuksista”
Tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio on tehnyt muistelmateoksen vuosistaan isänmaan palveluksessa.
Jenni Haukio on julkaissut kolme runokokoelmaa. Hän toimii tällä hetkellä vapaana kirjailijana. Kuva: Laura MalmivaaraJenni Haukio on kokenut Suomen palvelemisen ja asemansa tasavallan presidentin puolisona kunniatehtävänä ja etuoikeutena. Sinun tähtesi täällä -muistelmateos kertoo työstä, jota hän on isänmaan hyväksi tehnyt kymmenen vuoden ajan.
Haukio on runoilija ja valtiotieteiden tohtori, jonka puoliso on tasavallan presidentti Sauli Niinistö.
Ennen Niinistön valintaa presidentiksi hän työskenteli muun muassa kokoomuksen viestintäpäällikkönä, ja puolisonsa kausien aikana Turun Kirjamessujen ohjelmajohtajana.
Suurin arkielämään kohdistuva muutos presidentin puolisona Haukiolle oli muutto virka-asuntoon Mäntyniemeen.
”Olin viihtynyt erinomaisesti omassa kodissamme Espoossa, josta lähteminen ei alkuun ollut helppoa.”
Residenssiasumisen ohella toisen suuren elämänmuutoksen aiheutti turvahenkilöstön ympärivuorokautinen läsnäolo.
”Etenkin yksityiselämän menoihin siirtymisissä käytämme mielellämme omaa autoamme. Tämä suo meille mahdollisuuden käydä henkilökohtaiset keskustelumme kahdenkeskisesti.”
Haukio pitää yksityisyyttä suuressa arvossa. Siksi jatkuva seuranta on yhdentoista vuoden kuluessa myös väkisin uuvuttanut.
”Olipa millä tahansa kauppa-asialla, yleisössä teatterinäytöksessä, raitiovaunussa matkalla keskustaan – aina löytyy joku, joka tunnistaa ja usein myös tulee juttusille.”
Kirjassa hän muistelee, kuinka eräänä pimeänä syysiltana käveli nyt jo edesmenneen koiransa Lennun kanssa Helsingissä.
”Vastaan tullut nainen pysäytti minut ja kertoi nähneensä edellisenä yönä unta seuraavien Linnan juhlien puvustani. Tuollaiset tilanteet häkellyttävät edelleen.”
”Olipa millä tahansa kauppa-asialla, yleisössä teatterinäytöksessä, raitiovaunussa matkalla keskustaan – aina löytyy joku, joka tunnistaa ja usein myös tulee juttusille.”
Lottien ja veteraanien henkisen perinnön vaaliminen on ollut Jenni Haukiolle tärkeä teema presidentin puolisona.
Varsinaisen isänmaallisen herätyksen hän koki noin 17-vuotiaana lukiessaan rintamalla ja sieltä paluun jälkeen kirjoitettua runoutta. Erityisen läheisiä isänmaallisia runoja Haukiolle ovat Heikki Klemetin Oi, kallis Suomenmaa ja Martti Haavion Ruiskukkia.
”Jo tuolloin ymmärsin, että ilman veteraanien ja lottien uhrauksia emme tänä päivänä eläisi vapaassa ja hyvinvoivassa itsenäisessä Suomessa.”
Haukion suhde Lotta Svärd -järjestön toimintaan syntyi jo lapsuudessa. Isotäti Kerttu toimi jatkosodassa muonituslottana ja muisteli isänmaallista tehtäväänsä vielä vuosikymmeniä myöhemmin lämmöllä ja ylpeydellä
”Aivan erityisesti pikkutytön mieleeni jäivät isotätini kertomukset hänelle hyvin arvokkaasta ja tärkeästä lottapuvusta.”
Haukio muistelee kirjassaan myös talvi- ja jatkosodan veteraania Hannes Hynöstä (1913–2015). Hän nousi suuren mediahuomion kohteeksi vuoden 2014 Linnan juhlissa.
Haukiolla oli saman vuoden huhtikuussa kunnia tulla Mikkelissä kansallisen veteraanipäivän pääjuhlan kahvitilaisuudessa plaseeratuksi Hynösen viereen. Presidentin puoliso kysyi yli 100-vuotiaalta veteraanilla pitkän iän salaisuutta, tiedustellen mahdollisista urheiluharrastuksista.
”Mihin Hannes sydämellisesti nauraen vastasi, ettei maatilan arkielämässä mitään urheilua ehtinyt erikseen harrastaa, vaan liikuntasuoritukset tulivat työn kautta ihan itsestään.”
Luonnon ja eläinten suojelu ovat olleet Jenni Haukiolle tärkeitä aiheita lapsesta saakka.
”Näkemykseni olen perustanut ennen kaikkea tieteelliseen tutkimukseen eli siihen, millaista auktorisoitua tietoa meillä on eläinten lajityypillisestä olemuksesta ja tarpeista”, hän sanoo.
Oikeudenmukaista saati tutkimustietoon perustuvaa ei Haukion mielestä esimerkiksi ole se, miten Suomessa on sallittua kohdella turkiseläimiä.
”Minulle se maailma, jossa kettuja, supikoiria, naaleja ja minkkejä pidetään koko niiden lyhyen elämän ajan ahtaissa verkkopohjaisissa häkeissä vain vaate- ja asusteteollisuuden tarpeita varten, edustaa menneisyyttä”, Jenni Haukio kirjoittaa.
Hänen empatiansa on ilmaston puolesta mieltänsä osoittavien nuorten puolella.
”Jos itse eläisin nuoruuttani juuri nyt, ilmastonmuutoksen ja lajikadon ajassa, olisin melkoisen varmasti mukana ilmastoaktiivinuorten riveissä pyrkimässä eri keinoin vaikuttamaan päättäjiin.”
Nuoren innon tyrehdyttäminen aikuisen näsäviisaudella, besserwisseröinnillä ja kyynisyydellä on Haukion mukaan sekä raukkamaista että vahingollista.
Eräs ilmastoaktiiveihin nuoriin kohdistettu huoli on ollut, etteivät he vain ”ilmastoahdistuisi” liikaa. Ahdistusta on kuitenkin koettu joka ainoassa nuoressa sukupolvessa, hän toteaa.
”Nuoria ei voi suojella maailmalta, ja vaikka jotkut aikuiset sitä kuinka haluaisivat, ei maailmaa voi myöskään suojella nuorilta.”
”Jos itse eläisin nuoruuttani juuri nyt, ilmastonmuutoksen ja lajikadon ajassa, olisin melkoisen varmasti mukana ilmastoaktiivinuorten riveissä.”
Presidenttiparille syntyi Aaro-poika vuonna 2018.
”Useiden vuosien odotuksen jälkeen oman terveen ja täydellisen pojan saaminen syliin oli omaa elämääni monin verroin suurempi kokemus: elämän kiertokulun täyttymys”, Jenni Haukio kertoo.
Median suuren kiinnostuksen perhettä kohtaan hän ymmärtää sinänsä erinomaisesti, sillä Suomessa presidenttiparille ei koskaan aiemmin ollut syntynyt lasta kauden aikana.
Siitä huolimatta Haukion oli vaikea hyväksyä julkisuuden ulottumista synnytyssairaalaan saakka.
”Presidentillä ei ole yksinoikeutta edes siihen hetkeen, kun hän poistuu synnytyssairaalasta vastasyntynyttä poikaansa kantaen. Tätä sairaalasta poistumisen hetkeä olenkin usein muistellut yhtenä koko elämäni epätodellisimmista kokemuksista.”
Kotiinpääsy Naistenklinikalta sitä vastoin oli kuin turvasatamaan saapuminen. Jännityksen kohteista jäljellä oli enää se, miten Lennu ottaisi uuden perheenjäsenen vastaan.
”Minulle oli tärkeää järjestää vauva-arki siten, ettei Lennu kokisi tulevansa ’syrjäytetyksi’, vaan että sylimme säilyisivät hänelle yhtä avoimina kuin aina ennenkin”, Haukio sanoo.
Hän ajattelee liikutuksella ja kiitollisuudella niitä lukemattomia suomalaisia, jotka eri tavoin onnittelivat ja muistivat perhettä.
”Useista sadoista Aarolle lähetetyistä villasukista, lapasista ja muista vaatteista otimme käyttöön sen pienen määrän, mitä yksi vastasyntynyt tarvitsee. Kaikki loput käsityöt lahjoitimme eteenpäin.”
Jenni Haukio, Sinun tähtesi täällä, vuodet tasavallan presidentin puolisona, WSOY, toukokuu 2023.
Presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio tervehtivät Kultarannan lampaita. Kuva: Kari SalonenArtikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
