Kun tiskikone lakkaa toimimasta

Vuorokaudessa on rajallinen määrä aikaa. 1440 minuuttia, jos ollaan tarkkoja. Olen pyrkinyt optimoimaan minuuttieni käytön ehtiäkseni olemaan lasteni kanssa, edistääkseni liiketoiminnallisia tavoitteitani, voimaan hyvin ja pitääkseni huushollin edes jotenkin tolkun kunnossa.

Kun tiskikone lakkaa toimimasta, aikaoptimointini natisee liitoksissaan. Normaali rytmi, kaikki laittavat astiansa tiskikoneeseen ruokailun jälkeen, yöksi tiskikone käyntiin ja ennen aamiaista sen tyhjentäminen, ei olekaan enää mahdollista. Jostain muusta pitää tinkiä, että ehtii tiskata astiat käsin. Mikä on prioriteeteiltaan vähempiarvoista? Mikä tulipalo roihuaa pienimmällä liekillä?

Miten nopeasti kuluukaan minuutti jos toinenkin, jos niitä ei seuraa tai tiedosta. Uppoutuminen johonkin tekemiseen on ihanaa, jos ajalla ei ole väliä. Jos aikaa on rajallisesti, kaikki ylimääräinen tuskastuttaa. Aikaoptimointi auttaa kehittämään arjen niksejä, sujuvoittavia ja turhaa työtä minimoivia tapoja. Jotkut näistä ovat yksinkertaisia ja pieniä tekoja, joista muodostuu elämän aikana tovi jos toinenkin. Toiset taas edellyttävät toimivia kodinkoneita.

Olen suunnattoman kiitollinen teille, ihanat pyykinpesukoneeni, imurini ja muut aidosti arkea helpottavat vempaimeni. Lupaan taputella teitä ja jutella teille hellästi, kiitollisuutta uhkuvin sanoin jatkossakin. Ja oi armas tiskikoneeni, kunhan toivut, lupaan pyhästi, että olen edelleenkin kiitollinen ihan jokaisesta puhtaasta astiasta, jonka syövereistäsi saan nostaa.