Vaikka hyvän mielen kirjallisuus viittaa viihteelliseen lajiin, siinä voidaan käsitellä vaikeitakin teemoja, kuten mielenterveyttä, riippuvuuksia ja parisuhdeväkivaltaa. Kuva: Sanne Katainen
Todellisuuspakoa ja hengähdystaukoja – väheksytty kirjallisuudenlaji kukoistaa kriisien keskellä
Kriisistä toiseen vierineet vuodet, nyky-yhteiskunnan stressaava elämänmuoto ja kirjallisuuttakin mullistanut digitalisaatio ovat nostaneet hyvän mielen kirjallisuuden suureen suosioon.
Monet kaipaavat kevyttä luettavaa epävakaassa maailmantilanteessa. Kuva: Sanne KatainenHyvän mielen kirjallisuus on viime vuosina noussut suureksi kirjallisuuden trendiksi. Sen voi nähdä lajin valtavasta tarjonnasta kirjakaupoissa ja äänikirjapalveluissa. Näin kertovat Otavan kustannuspäällikkö Iina Tikanoja ja Bazarin toimituspäällikkö Suvi Clarke.
Hyvän mielen kirjallisuudelle on 2020-luvulla syntynyt otollinen maaperä, jossa jo aiemmin versonut suosio on noussut uuteen kukoistukseensa. Ensin levisi pandemia ja heti perään Venäjä aloitti sodan Euroopassa. Talouskin on vajoamassa taantumaan.
Ihmiset kaipaavat nyt kevyttä luettavaa.
Kyse ei kuitenkaan ole pelkästään suurten kriisien luomasta tarpeesta paeta todellisuutta. Tikanoja kertoo, että hyvän mielen kirjallisuus tarjoaa hetken hengähdyksen kiireiseksi ja stressaavaksi muuttuneen perusarjen keskelle.
Hyvän mielen kirjallisuudessa ei nykyisellään ole kyse hömppäviihteestä, jollaiseksi sitä on toisinaan asenteellisesti luonnehdittu. Tarinoiden aihepiirit ja teemat ovat saaneet yhä syvällisempiä ulottuvuuksia.
Teoksissa käsitellään tärkeitä – joskus vaikeitakin – teemoja, joihin lukijat voivat samaistua. Niitä ovat esimerkiksi mielenterveys, riippuvuudet ja parisuhdeväkivalta. Hyvän mielen kirjoissa näistä traumoista toivutaan: loppu on onnellinen.
”Voi olla todella terapeuttista, jos löytää itsensä sieltä”, Clarke kuvailee.
Tikanoja näkee, että hyvän mielen kirjallisuus on noussut muun muassa selfhelp-tietokirjallisuuden – siis itseapukirjojen – ja tietoisuustaitojen rinnalle hyvinvointitrendissä. Hyvän mielen tarina on yksi väline oman hyvinvoinnin vaalimiseen.
”Se on halaus kirjan muodossa.”
”Voi olla todella terapeuttista, jos löytää itsensä sieltä.” Suvi Clarke
Nykyinen hyvän mielen kirjallisuus kärsii tusinatavaran maineesta, joka on peräisin menneiden vuosikymmenten romanttisesta viihdekirjallisuudesta, jossa tyypillisesti nainen etsii rakkautta. On puhuttu leimaavasti naisten viihteestä tai hömpästä.
”Nykyään näkökulma teoksessa voi olla sukupuolesta riippumaton”, Clarke toteaa.
Myös kuvatut ihmissuhteet ovat moninaistuneet. Usein käsitellään ystävyyttä ja yhteisöllisyyttä romanttisen rakkauden sijaan, Tikanoja lisää.
Hyvän mielen kirjallisuus on parhaimmillaan laadukasta ja taiten kirjoitettua kaunokirjallisuutta, jota ei ole mitään syytä väheksyä. Laskelmoiden ja pinnallisesti kyhätyt kertomukset eivät kustantamojen listoille päädy.
”Suomalaiset lukijat ovat niin valveutuneita, ettei höttöinen tarinointi kelpaa”, Clarke sanoo.
Hyvän mielen kirjoja yhdistää se, että loppu on aina onnellinen. Kuva: Sanne KatainenTeoksen täytyy toimia kaikilla tasoilla: kielen, henkilöhahmojen ja itse tarinan tulee vedota lukijaan. Jopa kansitaiteella on merkitystä, kun nälkäinen lukija selaa mobiilisovelluksen loputonta tarjontaa.
Hyvän mielen kirjallisuutta kulutetaan erityisesti äänikirjoina. Lajityyppi onkin hyötynyt merkittävästi äänikirjabuumista, kertoo Tikanoja.
Hyvän mielen kirjallisuuden tunnusomaisiin piirteisiin kuuluu, että se on tarinavetoista ja kerronnaltaan helposti seurattavaa – ei monimutkaista kikkailua juonen ja aikatasojen kanssa.
”Tarvitsee vain laittaa kuulokkeet päähän, lähteä lenkille ja unohtaa hetkeksi arjen murheet”, Clarke kuvailee.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
