"Sato onnistuu varmemmin, ja samalla on tehty vesiensuojelun eteen hyvää työtä" – kunniamerkin saanut asiantuntija kertoo, miten ympäristönsuojelu parhaimmillaan hyödyttää myös viljelijää

Airi Kulmala on erikoistunut työssään vesiensuojeluun. Rummuttamiaan periaatteita hän yrittää soveltaa omassakin viljelyssä. "Kynnettyä peltoa on tosin nytkin, mutta on harkittu, missä kynnetään." Kuva: Pasi Leino

Toisinaan tuntuu, ettei mikään muutu.

Siltä tuntui myös Airi Kulmalasta, kun hän kaiveli maatalouden vesiensuojelun historiaa. Pöydällä olivat monet samat aiheet kuin nykyäänkin. "Tuntuu, että tämä on loputon suo, mutta sitä innokkaammin pitää tehdä töitä."

Ja innokkaasti Kulmala on työtään tehnytkin.

Tasavallan presidentti on myöntänyt tänä itsenäisyyspäivänä 3 842 kunniamerkkiä. Merkit myönnetään isänmaan palveluksessa ansioituneille kansalaisille.

Kulmala on yksi ritarikunnan ansiomerkin saajista. Hänelle myönnettiin Suomen leijonan ansioristi.

Tieto ansiomerkin myöntämisestä oli hänelle yllätys. Kulmalan ura alkoi MTK.ssa vuodesta 2002, josta viimeiset 10 viimeistä vuotta asiantuntijana maa- ja metsätalouden vesiensuojeluasioissa.

"Ympäristöasioiden sekatyöläinen", hän tiivistää uransa. "Haluan edistää niitä niin, että ympäristöasioista tulisi luontevasti maa- ja metsätalousyrittäjien arkeen kuuluvia asioita. Tämä olisi se ihanteellinen tavoite."

Hänellä on kotonaan Varsinais-Suomen Nousiaisissa kasvinviljelytila, jossa tänä vuonna korjattiin vähäiseksi jäänyt sato mallasohraa ja kevätvehnää. Alalle hän ajautui vähitellen. "Joskus Viikissä luin kasvinviljelytiedettä. Siitä kiinnostus siirtyi ilmastonmuutos- ja vesiasioihin." Maanviljelyskemian ja fysiikan opinnot tukivat ymmärryksen kasvattamista aihealueesta.

Viljelijöille ja metsänomistajille asetetaan jatkuvasti lisää tavoitteita, Kulmala aprikoi. Pitäisi hillitä ilmastonmuutosta sekä edistää vesiensuojelua ja monimuotoisuutta. Tavoitteiden määrä tuskastuttaa viljelijöitä, jotka yrittävät tehdä työssään parhaansa.

"Pitäisi tarkastella kokonaisuutta. Jos jotakin tavoitetta edistetään, pitää usein antaa hieman toisesta periksi, jotta kokonaisuus olisi parempi."

Kulmala on ollut mukana monissa hankkeissa ja rummuttanut viljelijänäkemyksen huomioon ottamisen puolesta. Aina tilanne vesiensuojelussa ei ole erityisen rohkaiseva. Ilmastonmuutoksen takia pitää tehdä entistä enemmän töitä, jotta pysyttäisiin edes nykytilassa.

Ympäristöasiat ovat jatkuvasti enemmän pinnalla, Kulmala summaa. "Viljelijät pitävät vesiasioita äärettömän tärkeinä ja tiedostavat hyvin, että asioille pitää tehdä jotakin."

Edistystäkin tapahtuu. Varsinais-Suomessa Saaristomeren tila on iso haaste, Kulmala kertoo.

"Meillä on jyrkkiä rantapeltoja ja paikoitellen korkeita fosforilukuja. Muun muassa talviaikainen kasvipeitteisyys on hirveän tärkeä asia täällä. Kevätviljoja paremmin kesän kuivuusjaksoja kestävien syysviljojen suosio kasvaa. Tällöin sato onnistuu varmemmin, ja samalla on tehty vesiensuojelun eteen hyvää työtä. Näin sekä viljelijä että ympäristö hyötyvät."