kommentti Salailusta jää paha maku
Pikaruokaketjujen reaktiot raaka-aineiden alkuperää koskevaan kyselyyn hämmensivät. Tietoja ei voitu luovuttaa, ”koska hankintamaat vaihtelevat niin paljon”, ”tieto löytyy vain valmistajalta”, ”Suomessa ei kasva ananasta” ja ”kotimaisuusaste on monimutkainen asia”.
On se nyt kumma, jos iso ketju ei tiedä tai suostu kertomaan raaka-aineidensa alkuperää! Salailu on huonointa mahdollista julkisuutta.
Asiakkaalle jää fiilis, että mikähän tässä ruuassa on niin pahasti pielessä, että sitä pitää salailla. Onko tämä kanaa lainkaan vai kaatopaikalta ammuttua rottaa?
On yleisesti tiedossa, että kaukomaissa, joista moni ketju tuo kanaa, käytetään antibiootteja, rokotteita ja muita mömmöjä eläinten terveyden ylläpitämiseksi.
Esimerkiksi Thaimaassa on yhä paljon takapihan pieniä broilerikasvattamoita, joissa eläimet altistuvat sairauksille ja tarvitsevat jatkuvaa lääkintää. Lintujen elinoloista ei ainakaan minulla ole minkäänlaista käsitystä.
Vaikka kaikki olisikin tuotanto-olosuhteiden osalta kunnossa, on erittäin epäekologista lennättää lihaa toiselta puolelta maapalloa.
Kanaa tuotetaan Suomessakin, eikä hinta huimaa päätä.
Jos kotimaisten raaka-aineiden käyttö on rahasta kiinni, niin mieluummin maksan pikaruoka-ateriasta euron enemmän kuin mätän kaukomaiden antibioottilihoja.
Odotan päivää, jolloin ruokaketjut ilmoittavat ruuan alkuperän oma-aloitteisesti.
Kokeilkaa ja yllättykää! Avoimuudesta voi syntyä uusi kilpailuvaltti.
Katja Lamminen
Salailu
on huonointa mahdollista julkisuutta.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
