Lääkärin palsta: Kuitujen lisääminen ruokaan näkyi tutkimuksessa toisilla hyvin selvästi, joillakin se ei näkynyt mitenkään
Kun yksilöllinen vaihtelu on suurta, kukin voi valita itselleen sopivimmat ja maistuvimmat kuidun muodot, toteaa lääkäri Heikki Arvilommi.
Amerikkalaistutkimuksessa havaittiin suurta eroa siinä, millä tavoin kuidut vaikuttivat tutkittujen henkilöiden vointiin. Kuva: Timo FilpusRavitsemuksen asiantuntijat korostavat kuitujen saannin tärkeyttä ja terveellisyyttä. Tiedetäänhän niiden vähentävän sydän- ja verisuonitauteja, diabetesta, joitakin syöpiä, lihavuutta ja terävöittävän jopa puolustusmekanismejamme.
Kuidut, kuten nimestä saattaa arvata, eivät sula ihmisen ruuansulatuksessa. Ne eivät kuitenkaan kulje sellaisenaan läpi suolen.
Uskolliset ystävämme, suolen mikrobit, pystyvät kuituja pilkkomaan ja tuottavat niistä lyhytketjuisia rasvahappoja, K- ja B -vitamiineja ja muutakin meille hyödyllistä. Mikrobeja siis meidän on kiittäminen monista kuitujen vaikutuksista.
Kuiduista julkaisi tasokas tiedelehti perusteellisen tutkimuksen, jossa todettiin terveysvaikutusten vaihtelevan kuidun laadun, määrän ja syöjän mukaan.
Stanfordin yliopiston tutkimuksessa oli mukana 18 koehenkilöä, joille syötettiin erilaisia kuituja. Vaikutuksia seurattiin monin menetelmin, joilla saatiin tietoa muutoksista aineenvaihdunnassa, suolen mikrobistossa ja hyvinvoinnissa.
Arabinoksylaani laski niin sanottua pahaa kolesterolia selvästi, mutta vaihtelu henkilöiden välillä oli suurta.
Kuituina olivat arabinoksylaani, jota on etenkin kokojyvätuotteissa, ja pitkäketjuinen inuliini, tyypillinen sipulin sisältämä kuitu. Kuituja nautittiin muun ravinnon ohessa kolmen viikon ajan nousevin päivittäisin annoksin.
Arabinoksylaani laski niin sanottua pahaa kolesterolia selvästi, mutta vaihtelu henkilöiden välillä oli suurta. Kolesterolin lasku oli seurausta lisääntyneestä sappihappojen tuotannosta.
Pienet inuliiniannokset vähensivät tulehduksen välittäjäaineita ja lisäsivät suolen ”hyvis-mikrobeja” muun muassa bifidobakteereita. Isommat annokset inuliinia tuottivat sen sijaan epäedullisia muutoksia esimerkiksi maksaentsyymeihin.
Kaiken kaikkiaan yksilöllinen vaihtelu oli suurta. Joillakin kuitujen vaikutus ei näkynyt mitenkään, toisilla hyvin selvästi.
Suositusten mukaan miesten pitäisi päivittäin syödä kuituja 35 ja naisten 25 grammaa. Meillä Suomessa keskimäärin saanti on vain noin 20 grammaa. Yleensä kuituja suositellaan nautittavaksi ravinnossa, ei ravintolisinä.
Hyviä kuitulähteitä ovat kokojyvätuotteet, puurot ja leseet, marjat ja hedelmät, kasvikset, pavut ja herneet sekä pähkinät. Kun tämän tutkimuksen mukaan yksilöllinen vaihtelu on suurta, näistä kukin voi valita itselleen sopivimmat ja maistuvimmat.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
