Nyt bongataan siivekkäiden sijaan haltijatonttuja
Vilahtaako hämärän suojissa saunatonttu vai onkohan liikkeellä sittenkin sen riihtä suojeleva kollega? Se selviää välipäivinä Sarka-maatalousmuseon pihalla.
Punalakkiset joulutontut ovat kansanperinteen haltijatonttuja uudempia tulokkaita, jotka ilmestyivät kurkkimaan ikkunoiden takaa 1800-luvun lopulla. Kuva: Jaana KankaanpääJoulupukin apulaisina häärivät tontut ovat tuttu juttu, mutta niillä on satoja vuosia ollut maalaistalojen pihapiirissä hääriviä kollegoita.
Niitä voi lähteä bongaamaan vaikka koko perheen voimin Loimaalla sijaitsevan Sarka-maatalousmuseon pihamaalle. Tonttukierros on auki 28.–30. joulukuuta ja sen hahmot perustuvat suomalaiseen kansanperinteeseen.
Tonttubongauksen voi aloittaa museon aukioloaikoina kello 10–17 infosta. Sieltä saa kartan, jonka avulla löytää tien tonttujen luokse. Niistä jokaisen luona on pieni tehtävä suoritettavaksi.
Entisaikaan tonttuja asusteli monissa maalaistalon rakennuksissa ja niiden ajateltiin pitävän huolta muun muassa talon karjasta ja sato-onnesta, kertoo tiedotteessa Sarka-museon amanuenssi Riikka Soininen.
"Tontut oli syytä pitää tyytyväisinä, jotta ne eivät suuttuneet ja lähteneet talosta pois. Tonttuja voitiin kunnioittaa esimerkiksi viemällä niille joulunaikaan puuroa."
Museon väki vakuuttaa, että Saran pihalta löytyvät tontut ovat kaikki hyväntahtoisia ja kilttejä.
Punalakkiset joulutontut ovat kansanperinteen haltijatonttuja uudempia tulokkaita. Ne yleistyivät vasta 1800-luvun lopulta lähtien.
"Joulutonttu on saanut Suomessa vaikutteita sekä kansanperinteestä että ulkomailta, sillä joulutonttuperinne levisi Pohjoismaissa alun perin Tanskasta Norjan ja Ruotsin kautta Suomeen", Soininen kertoo.
Lue myös:
Tunnetko jouluperinteet? Testaa tietosi 12 kiperällä kysymyksellä!
Asuiko rannassa näkki tai saunassa vihainen tonttu? Miten sinua peloteltiin lapsena?
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
