Tiesitkö: Ruotsilla on kokemusta rahaliitosta, vaikkei se euromaa olekaan

Ruotsin kruunun arvo on tällä hetkellä poikkeuksellisen alhaalla.  Kuva: Terhi Piispa-Helisten

Viime aikoina suomalaisten on ollut mahdollista tehdä edullisia ostoksia länsinaapurimaassa, sillä Ruotsin kruunun arvo on harvinaisen alhaalla. Ruotsissa ei siis ole siirrytty yhteisvaluutta euroon, mutta kruunun historia liittyykin yhteistyöhön muiden maiden kanssa.

Vuonna 1873 Ruotsissa korvattiin riikintaalerit kruunuilla, sillä tuolloin Ruotsi ja Tanska solmivat Skandinavian rahaliiton, joka perustui kultakantaan. Kaksi vuotta myöhemmin kruunut otettiin käyttöön myös Norjassa.

Tanskaan kuuluneessa Islannissa makseltiin myös kruunuilla, ja Islantiin saatiin omannäköiset kruunut 1880-luvulla.

Eri kruunut olivat keskenään vaihtokelpoisia ja niiden arvo oli sidottu kultaan siten, että yksi vastasi arvoltaan 0,403225 grammaa kultaa.

Niin kauan, kun kultakanta oli olemassa, se toimi eräänlaisena rahan arvon ankkurina. Kuitenkin ensimmäisen maailmansodan aikana kruunujen ja useiden muidenkin valuuttojen kohdalla luovuttiin kultakannasta, jotta keskuspankkien metallivarannot eivät rajoittaneet liikkeelle laskettavan rahan tarjontaa.

Tämän jälkeen pohjoismaiset kruunut ovat eläneet omaa elämäänsä, joskin niiden arvo on muiden valuuttojen, kuten euron, näkökulmasta edelleen suhteellisen lähellä toisiaan.

Yhdellä eurolla on perinteisesti saanut suurin piirtein kymmenen kruunua, tosin tällä hetkellä Ruotsin ja Norjan kruunuja saa enemmän ja Tanskan kruunuja vähemmän. Islannin kruunu elelee Pohjoismaiden kruunumaailmassa omaa elämäänsä, sillä yhdellä eurolla saa nykyään noin 150 Islannin kruunua.

Euroopassa on edelleen yksi Pohjoismaiden ulkopuolinen maa, jossa maksetaan kruunu-nimisellä valuutalla. Tšekin rahayksikön, korunan, nimi tarkoittaa sekin kruunua.

Lähde: Sveriges riksbank: Historisk tidlinje