Medialla on oikeus valita käyttämänsä ilmaisut, sanoo JSN:n puheenjohtaja – ei ota suoraa kantaa keskusteluun sukupuolineutraalista kielestä
Aamulehti ilmoitti viikonloppuna, että se pyrkii eroon sukupuolittuneesta kielestä ja pyrkii käyttämään eri tehtävistä sukupuolineutraaleja ilmaisuja.
Aamulehti ilmoitti eilen pääkirjoituksessaan pyrkivänsä eroon sukupuolittuneesta kielestä. Esimerkiksi eduskunnan puhemiehestä lehti käyttää jatkossa nimitystä puheenjohtaja. Kuva: LEHTIKUVA / VESA MOILANENTiedotusvälineillä on itse oikeus valita, mitä ilmaisuja ne uutisoinnissaan käyttävät, sanoo Julkisen sanan neuvoston (JSN) puheenjohtaja Elina Grundström. Tämä koskee Grundströmin mukaan myös tilanteita, joissa käytetyt ilmaisut ovat kiistanalaisia.
"Oikeus ilmaisujen valitsemiseen on keskeinen osa sananvapautta", arvioi Grundström JSN:n verkkosivuilla.
Aamulehti ilmoitti viikonloppuna, että se pyrkii eroon sukupuolittuneesta kielestä ja pyrkii käyttämään eri tehtävistä sukupuolineutraaleja ilmaisuja. Aiheesta on sittemmin herännyt keskustelua myös muussa mediassa.
JSN:n Grundström sanoo, ettei voi ottaa suoraan kantaa sukupuolineutraalista kielestä viikonvaihteessa käytyyn keskusteluun, koska on olemassa mahdollisuus, että asia tulee neuvoston käsittelyyn.
Hän toteaa yleisellä tasolla, että toimittajien ei tarvitse noudattaa lakitekstien sanavalintoja orjallisesti.
"Perustuslaissa on useita vanhahtavia termejä, joita on tiedotusvälineissä korvattu tuoreemmilla. Esimerkiksi valtioneuvostoa kutsutaan tiedotusvälineissä usein hallitukseksi", kirjoittaa Grundström.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
