Jämsän lapset liikkeelle pumptrack-radalla: "Radalle käyvät kaikki pyörälliset välineet – miksei vaikka rollaattorikin"

Ennemmin radalle kuin pädin ääreen pelaamaan. Roni Unnaslahti keskittyy ajamaan Jämsän tuoreella pumptrack-radalla. Kuva: Petteri Kivimäki

Jämsässä elokuun lopussa avattu pumptrack-rata on herättänyt heti suurta kiinnostusta. Radan käyttö on lisännyt polkupyörien määrää katukuvassa selvästi. Kun lapset haluavat radalle, myös isin ja äidin täytyy tulla pyörällä mukaan.

"Kyllä sitä on odotettu! Innokkaimmat alkoivat käyttää rataa jo rakennustöiden aikaan. Siinä sitten sulassa sovussa rakennettiin ja suljettiin osa alueesta turvallisuuden säilyttämiseksi", kuvailee Jämsän kaupunginpuutarhuri Raisa Heino viime kesän tapahtumia.

Pumptrack-radalle ei ole vielä suomenkielistä nimeä, mutta siitä puhutaan myös pumppuratana ja möykkyratana.

"Idea on, että radan pystyy ajamaan läpi alkuvauhdin voimalla jopa ilman polkemista. Siinä koko vartalo joutuu kyllä hommiin."

Radalla voi ajaa polkupyörällä, potkupyörällä, scoottilaudalla, rullalaudalla tai vaikkapa rullaluistimilla.

"Miksei vaikka rollaattorilla. Kaikella, missä on pyörät tai rullat alla. Toiveena olisi myös, että Jämsään saataisiin mahdollisuus vuokrata pyöriä, mutta vielä ei ole löytynyt innokasta toimijaa siihen."

Radan ajopinta on päällystetty asfaltilla. Ulkopuolella on istutuksia ja hiekkanurmea.

"Tämä on toistaiseksi Suomen suurin pumptrack. Radan laajimman ajoradan ympärimitta on 140 metriä, mutta eri reittejä käyttäen ajettavaa on paljon enemmän. Alue on tuhannen neliömetrin laajuinen."

Idea rataan syntyi kaupungin järjestämästä strategiakilpailusta. Jämsäläisen Jani Lepolan ehdotus todettiin kiintoisaksi ja toteuttamiskelpoiseksi. Toteutus välitettiin kaupunginpuutarhurille.

"En ajatellut, että se tähän tulisi. Mutta kun asiaa hauduteltiin, keskeinen sijainti sisääntuloväylän vieressä on itse asiassa hyvä. Asukkaat ja matkailijat huomaavat sen ja risteyksen toiselle puolella on liikennepuisto", kertoo Raisa Heino.

Radan kokonaiskustannukset ovat noin 100 000 euroa.

"Itse rataan meni rahasta noin puolet. Lisäksi tulivat kaikki kaapeloinnit, sadevesiviemäröinnit, valaisimet, aita, liiketunnistimet ja valvontakamerat. Valvonta alueella on välttämättömyys, jotta ilkivalta ja vahingot saadaan minimoitua."

Pumptrack-rata sijaitsee maauimalan alueella, minne on tulossa lähivuosina lisää liikuntapaikkatarjontaa.

"Minun visioni on, että alueella on tulevaisuudessa harva se päivä jotain liikuntatapahtumia. Erilaiset radat ja kentät sekä maauimala tukevat toisiaan."

34-vuotias Raisa Heino on työskennellyt Jämsän kaupunginpuutarhurina nyt puolentoista vuoden ajan.

"Vihersuunnittelulla on mahdollista vaikuttaa moneen asiaan. Ihmisten käyttämiin reitteihin, vapaa-ajan vieton tapoihin, terveyteen, psyykkiseen hyvinvointiin, yhdessäoloon..."

Kaupungin vähenevät määrärahat tuntuvat ympäristössä ja sen hoidossa. Sen myöntää myös kaupunginpuutarhuri. Määrärahojen niukkuus näkyy käytännön ratkaisuissa ja siinä, mitä voidaan edes toteuttaa.

"Mutta juuri niukkuuden ansiosta rahat pitää sijoittaa mahdollisimman tehokkaasti. Pitää miettiä seurauksia. Nykyaikaista on saada puistoihin liikuntavälineitä ja -paikkoja. Sillä on suora vaikutus sote-kuluihin. Tottakai ihmiset haluavat lenkille viihtyisään ympäristöön. Vaikutukset henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin ovat näkyviä."

Kaupunginpuutarhuri ei siis mietiskele vain kukkavalintoja, vaan asukkaiden hyvinvointia.

"Missä lienee ne nuoret olleet, jotka ovat tänne nyt tulleet? Jos olemme saaneet vaikkapa kolme nuorta pois tablettien ääreltä, se on jo iso hyvinvointiteko."