Ilman tätä yhtyettä sota-ajan laulut olisivat ehkä painuneet unholaan
Orkesterin suosiota selittää osaltaan se, että 1990-luvulla sotaveteraaneja oli vielä paljon elossa
Vuonna 2012 jäähyväiskonserttinsa soittanut Korsuorkesteri on palannut lavoille ja esiintyy pitkin Suomea tulevana kesänäkin. Kuva: Wikimedia commons / MotoparkKorsuorkesteri perustettiin vuonna 1990 oikeastaan sattumalta. Alkujaan kyse oli orkesterinjohtaja Pertti Kovasen (1951–) kertaluontoiseksi tarkoitetusta ohjelmallisesta illasta, jossa hänen Pepe-trionsa soitti sota-ajan ralleja ja iskelmiä. Suomalaiset olivat kuitenkin toista mieltä. Iltamien pohjalta muotoutui oikea yhtye, jolla oli parhaimmillaan keikkoja vuodessa noin 150.
Yleisön pyynnöstä syntyi myös Korsuorkesterin omakustanteinen ensilevytys Muistelo vuonna 1992 ja pari vuotta myöhemmin kultaa myynyt Etulinjassa. Suosiosta kertoi yhtyeen samana vuonna pokkaama tanssiorkestereiden Suomen-mestaruus.
Kun Korsuorkesteri osallistui vuoden 1995 Syksyn sävel -kilpailuun, se sijoittui komeasti kolmanneksi.
Esiintymisasuinaan Suomen armeijan vuoden 1936 univormuja käyttäneellä Korsuorkesterilla riitti kysyntää, ja se kävi jopa kahdesti esiintymässä Floridassa amerikansuomalaisille.
Uuden aikakauden osoituksena esimerkiksi 1990-luvun alun puolustusministeri Elisabeth Rehn kävi henkilökohtaisesti kiittämässä Korsuorkesteria.
Ilman Korsuorkesteria monet sota-ajan lauluista olisivat saattaneet jopa painua unholaan.
”Ehkä joskus voi tajuta syvemmin tämän meidänkin Korsuorkesterimme kulttuurisen merkityksen. Kansallista terapiaa se on varmasti ollut”, Pertti Kovanen on todennut.
Hänen mukaansa sotavuosien laulut ovat joko ylirempseitä tai haikeita. Lauluja yhdistää kuitenkin ikävä joko rintamalta kotiin tai rintamalla olevaan läheiseen ihmiseen.
Yhtyeen suosiota selittää osaltaan se, että 1990-luvulla sotaveteraaneja oli vielä paljon elossa. Neuvostoliiton romahtaminen vapautti Suomen ilmapiirin, ja veteraanit alkoivat saada ansaitsemaansa arvostusta. Olivathan he joutuneet poliittisen radikalismin vuosina 1960- ja 70-luvuilla suoranaisen väheksymisen kohteeksi.
Uuden aikakauden osoituksena esimerkiksi 1990-luvun alun puolustusministeri Elisabeth Rehn kävi henkilökohtaisesti kiittämässä Korsuorkesteria, kun se oli esiintymässä veteraanitilaisuudessa Rautjärvellä Etelä-Karjalassa.
Ehkä sotaveteraanien lapset ja lastenlapset ovat kuulleet näistä asioista, ja ikääntyessään oppivat kunnioittamaan veteraanien tekemää työtä.
Kalevi HautamäkiVenäjän hyökkäys Ukrainaan on nostanut sota-ajan muistot jälleen pintaan Suomessakin.
Vuonna 2012 jäähyväiskonserttinsa soittanut Korsuorkesteri on niin ikään palannut lavoille ja esiintyy pitkin Suomea tulevana kesänäkin.
Yhtyeen kuulijakunta on tosin viime vuosina nuorentunut. Vuoden 2022 lopussa sotaveteraaneja oli enää runsaat 3 000, ja heidän keski-ikänsä jo 97 vuotta. Nyt yleisössä istuvat nuoremmat sukupolvet.
”Ehkä sotaveteraanien lapset ja lastenlapset ovat kuulleet näistä asioista, ja ikääntyessään oppivat kunnioittamaan veteraanien tekemää työtä”, yhtyeen hanuristi Kalevi Hautamäki sanoo.
Kirjoittaja on Osuustoiminta-lehden toimituspäällikkö.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
