Isabella-matriarkkaa kunnioittavat laamatkin – Suomen vanhin alpakka innostuu edelleen välillä pukkilaukkaan

24-vuotias alpakkarouva Isabella saa talvella usein toppaloimen lämmikkeeksi. Kuva: Päivi Partanen

Lohjalaisella alpakkatilalla Alpaca Fuentessa viettää eläkepäiviä Suomen vanhin alpakka Isabella. 24-vuotiaalla lauman matriarkalla on takanaan monia käänteitä, jotka alkavat Ruotsista vuonna 1998.

"Isabella kuului siihen joukkoon, jossa ensimmäiset alpakat tulivat Suomeen vuonna 2002", kertoo omistaja Päivi Partanen.

Maan vaihtuessa vaihtui myös nimi, Ruotsissa Isabellan nimi oli Barbie. Suomessa Isabella vaihtoi kotia muutamaan otteeseen, kunnes vuonna 2014 päätyi jälleen vasoineen myyntiin Keltaisen pörssiin.

Se ei mennyt kaupaksi, jonka jälkeen silloinen omistaja toi alpakkansa Partasen ja tämän miehen tilalle myyntiä odottamaan. Jo 16-vuotias Isabella oli niin heikossa kunnossa että se piti kantaa kuljetusautosta.

"Totesin myyjälle, että Isabella vaatii erityistä hoitoa, eikä sitä voi enää myydä eteenpäin. Sovittiin, että se saa jäädä meille eläkepäiviä viettämään."

Hiljalleen Isabella kuntoutui saatuaan hyvää ravintoa sekä sorkkien ja hampaiden hoitoa. Aluksi se viihtyi lähinnä laitumen takaosassa omassa rauhassaan, mutta otti sitten paikkansa lauman vanhimpana ja johtajana.

"Nuoremmat väistivät matriarkkaa, kuten asiaan kuuluu. Ja niin ne tekevät edelleen. Kaikki 45-päisen lauman nuoremmat alpakat sekä lauman kaksi laamaa kunnioittavat Isabellaa. Se saa syödä aivan rauhassa ilman, että kukaan tulee sen ruokapaikalle", Partanen kertoo.

Isabella on tyypiltään primitiivialpakka, ja sen villa on karkeampaa kuin monien muiden alpakoiden.

"Se ei ole mikään jalostuseläin, mutta merkitsee meille paljon", Partanen sanoo.

Kylmimpinä talvipäivinä Isabella palelisi, jollei sille puettaisi toppaloimea. Sitä laittaessa Isabella sietää halimisen, mutta muuten se ei alpakoille tyypilliseen tapaan pidä silittelystä tai halauksista, Partanen kertoo.

Alpaca Fuentessa on noin 70 alpakkaa. Vasoja odotetaan syntyväksi tänä vuonna 14.

Lauma tuottaa vuodessa yli sata kiloa villaa, jonka kysyntä on hyvä. Osa kehruutetaan langaksi ja osa myydään raakavillana kehrääjille. Käsin kehräämisen suosion kasvu näkyy myös alpakanvillan kysynnässä.

Tilan jokaisen alpakan villa tutkitaan laboratoriossa vuosittain. Näin tiedetään, millä eläimellä on hienoin villa ja pystytään seuraamaan ruokinnan vaikutusta villaan.

Jo monena syksynä Partanen on pelännyt, ettei Isabella ehkä selviä tulevasta talvesta, vaikka onkin ikäisekseen hyvässä kunnossa. Jo 20 vuotta on alpakalle korkea ikä.

"Joka aamu tulee ensimmäisenä pihatolle mennessä katsottua, missä Isabella on. Ikää on niin paljon, että pelkään vanhan rouvan joku päivä lähtevän niin sanotusti saappaat jalassa."

Vanha rouva liikkuu edelleen reippaasti, ja osaa kulkea varovasti jäisessäkin maastossa. "Edelleen se pukkilaukkaakin, kun innostuu."

Vain hampaat ovat aiheuttaneet murheita. Niitä on hoidettu eläinlääkärin avustuksella. Ruuan on oltava hienojakoista, kuivan heinän syöminen on vanhukselle jo hankalaa. Isabella syökin lähinnä lupiinisilppua, heinähaketta ja välillä puuroa.

"Ruoka maistuu hyvin, eikä merkkejä kivusta ole, joten olemme voineet pitää Isabellan näin pitkään", Partanen kertoo.

Vanhaan rouvaan on syntynyt omistajilla erityinen tunneside. Siksi ostopäätös oli helppo, kun Isabellan tyttärentytär Suffeli tuli viime kesänä myyntiin.

"On ihana tietää, että side Isabellaan säilyy vielä sittenkin, kun sitä ei enää ole."