Hengenvaarallinen muuttomatka

Haarapääsky on lennähtänyt njala-antilooppien seuraan. Villi luonto on Etelä-Afrikassa pieninä palasina toisin kuin luontofilmien perusteella voi kuvitella. lasse kylänpää Kuva: Viestilehtien arkisto

Rantakalliot ja lintutornit täyttyvät vielä taivaan tuijottelijoista. On aika hyvästellä hanhet, kotkat ja muut uljaat etelään muuttajat.

Ruovikon reunassa seisoo myös valokuvaaja ja toimittaja Lasse Kylänpää Kemiönsaaresta. Hän viehättyi jo lapsuudessa pikkulintujen muutosta: minne ne menevät, millaista siellä horisontin takana etelässä on.

Peippo, västäräkki, haarapääsky ja kiuru saivat Kylänpäästä matkakumppanin. Pitkän matkan tuloksena syntyi kirja Linnuntie.

Ihmiset puhuvat linnuntiestä suorimpana reittinä kohteesta toiseen. Linnut eivät sitä voi muuttomatkalla noudattaa.

"Linnuthan joutuvat aina elämään maan muotojen, tuuliolosuhteiden ja vesistöjen mukaan", Kylänpää muistuttaa.

Haarapääsky välttelee maalintuna isoja vesistöjä. Se kiertää Kylänpään mukaan mielellään Libanonin kautta Afrikkaan.

Maa-alueetkin ovat vaarallisia, etenkin ravinneköyhät autiomaat ja sääoloiltaan epävakaat vuoristot. Hyvä lentosää voi hetkessä muuttua lumisateeksi tai myrskyksi.

Pikkulintujen pyynti on Välimeren maissa yhä yleistä. Maltan jyrkkäseinäisillä rannoilla voi nähdä tuhansia ampumakojuja. Salapyynti rehottaa Espanjassa etenkin maan itäosissa.

"Välimeren ympäristö on kaiken kaikkiaan meidän muuttolinnuillemme tappava. Lintuja ammutaan ihan vain sen takia, ettei satu olemaan savikiekkoja."

Perillä Etelä-Afrikassa Kylänpäätä odotti miljoonan haarapääskyn lentonäytös. Mount Morelandin kosteikolle kerääntyy haarapääskyjä pitkin Eurooppaa, myös Suomesta.

Kylänpää seurasi viikon ajan, kuinka haarapääskyt lyöttäytyivät iltaisin jättiparviksi taivaalle.

"Näky taivaalla oli kuin valtava lentävä matto. Kun ilta pimeni, haarapääskyt sukelsivat aalloittain ruovikkoon nukkumaan”, Kylänpää kertoo.

"Porukassa on turvallisempaa nukkua. Tietokin kulkee paremmin kaverilta kaverille. Jos joku on löytänyt hyvän ruokapaikan, sitä kannattaa lähteä aamulla seuraamaan."

Aamulla haarapääskyt hajaantuvat vaivihkaa hyönteispyyntiin jopa kymmenien kilometrien päähän.

Matkailijat tulevat Mount Morelandin kylään ihmettelemään haarapääskyjen joukkokokouksia. Ne jatkuvat marraskuulta maaliskuulle.

Opastetaulussa mainitaan myös Suomi. Nilsiässä rengastettu haarapääsky oli ensimmäinen Euroopasta muuttanut haarapääsky, jonka rengas saatiin luettua kuuluisalla kosteikolla.

Lähempänä Virossa Kylänpää seurasi peippojen matkantekoa ankarassa vastatuulessa. Ne lensivät Saarenmaan itäreunaa pitkin puuston suojissa kunnes tulivat saaren eteläkärkeen tuulen riepoteltaviksi.

"Navakka tuuli heitteli peippoja ihan minne sattui. Osa pelastautui viime tingassa takaisin kuivalle maalle. Se oli hengenvaarallista touhua. Siitä huolimatta osa lähti, menemisen paine on niin kova”, Kylänpää kertoo.

"Paljonko hukkui? En tiedä."

Peippo jää talvehtimaan Länsi-Eurooppaan. Sen sijaan mökkirannoilta tuttu västäräkki matkaa Egyptiin asti. Se hakeutuu usein sinne minne turistikin, vehreisiin rantalomakohteisiin.

Kiuru muuttaa Pohjois-Espanjaan Katalonian ylängölle, ellei sitten matkalla päädy herkkusuiden lautaselle. Kiuruja pyydetään Ranskassa yhä poikkeusluvalla.

"Ei sovi unohtaa, että pikkulinnut ovat petolintujen ruokaa. Ampuhaukalla on sama muuttoaikataulu kuin kiurulla. Ruoka kulkee ikään kuin tuoreena mukana."

Muuttolintujen elo talvehtimispaikoilla ei ole niin ruusuista kuin voisi kuvitella.

Haarapääskyn on työlästä löytää ravintoa keskellä Etelä-Afrikan sadeaikaa. Katalonian ylängöllä taas maa on aamuisin kuurassa.

Moni lintu menehtyy jo muuttomatkalla. Kylänpää arvioi, että vähemmistö nuorista linnuista tulee takaisin pesiäkseen Suomessa ensimmäistä kertaa.

Tuhannet kilometrit pikkulintujen matkakumppanina opettivat Kylänpäälle uutta suhtautumista.

"Suhtaudun nykyään jokaiseen lintuun yksilönä”, hän sanoo.

”On hienoa nähdä peippojen parvi, mutta joka peipolla on oma selviytymistarina. Jokainen lintu joka Suomeen palaa, on oman elämänsä sankari. Tekisi mieli teititellä niitä kaikkia."

Tarja Halla

Avaa artikkelin PDF