Eerikki Viljanen on monissa luottamustoimissa leivottu vaikuttaja: "Isyyden myötä koen, että pystyn kantamaan enemmän vastuuta"
Osallistuminen ja vaikuttaminen on osa maaseudun traditiota, sanoo MTK:n valtuuskunnan puheenjohtaja Eerikki Viljanen. Isän rooli toi ajatteluun uutta syvyyttä.
Papan syntymäpäiväjuhliksi kunnostettu Ferguson eli "kultamaha" on Eetu-pojan suosikkimenopeli. Kuva: Sanne KatainenEerikki Viljaselle osui 5.9.2017 kaksi harvinaista tapausta: eduskunnan syysistuntokauden avajaiset ja täyden kympin puintikeli.
Avajaispäivä oli erityinen, sillä samalla paljastettiin Suomen satavuotisjuhlan kunniaksi remontoitu eduskuntatalon istuntosali.
Eduskuntatalo on Viljaselle tuttu työpaikka. Hän on toiminut Antti Kaikkosen (kesk.), Mika Lintilän (kesk.) ja Jari Lepän (kesk.) avustajana.
Istuntosali oli jäänyt kuitenkin käymättä.
” (Alexander) Stubb joutui ulkoministerinä kiertämään salin takaa, sillä istuntosali on tarkoitettu vain kansanedustajille.”
”Vaikka saliin järjestettiin tutustumiskierroksia, päätin, että itse menen sinne vain vaalien kautta.”
Kun hänet sitten valittiin keskustan kansanedustajaksi vuonna 2015, eduskuntatalo menikin remonttiin kahdeksi vuodeksi.
Toisaalta aurinkoinen päivä hyvin sateisen syksyn keskellä oli myös erityinen. Viljanen laskeskeli ehtivänsä aloittaa puinnit ennen avajaisia ja kiiruhti pellolle. Toisen kierroksen kohdalla koneesta alkoi kuulua kolinaa.
Viljanen möyri puimurin sisuksissa ohrapölyn keskellä vikaa etsien.
Puimuri tuli korjatuksi, mutta samalla aika kului kauhistuttavaa vauhtia.
Kansanedustaja syöksyi kotiin, vaihtoi hätäisesti vaatteet ja napitti paidankin vasta ratissa.
Hän pujahti paikalleen takariviin juuri, kun presidentti astui istuntosaliin ja kaikki nousivat seisomaan.
”Kullattujen patsaiden keskellä tuntui, että nyt on maalaispoika päässyt pitkälle.”
Monissa luottamustoimissa leivottu Viljanen on vihtiläisen Kuuselan tilan viides isäntä. Tilanpito kiehtoi lapsesta asti, mutta politiikalle hän lämpeni hitaammin.
”Äitini klassikkosanonta on, kuinka linjasin lapsena, etten halua kouluun enkä armeijaan vaan äidin kanssa navettaan.”
Huhtikuussa hänet valittiin MTK:n valtuuskunnan uudeksi puheenjohtajaksi Tommi Lunttilan tilalle. Eikö kansanedustajan ja maatilayrittäjän töissä ollut pestiä kerrakseen? Ehdolle suostumista täytyi toki miettiä, Viljanen sanoo.
”Painoarvo on MTK:n edustajana erilainen. Valtuuskunnan puheenjohtaja puhuu isomman porukan äänellä kuin yksittäisen valiokunnan jäsen.”
Helppoa roolien yhdistely ei aina ole. Viime yönä puimuria korjattiin jälleen – nyt otsalampun valossa.
”Täytyy osata elää keskeneräisyyden kanssa”, hän sanoo.
Viljanen korostaa myös tukijoukkojen tärkeyttä. Lähellä asuvat vanhemmat ja appivanhemmat auttavat tilan töissä ja lastenhoidossa.
Eduskunnan syyskauden erityisistä avajaisista on nyt kulunut melkein vuosi.
Eerikki ja pojat Eetu, 2, ja Elias, 3 ja puoli, syövät pihalla omenoita. Viime kesänä omenoita tuli tuskin nimeksikään, mutta nyt vanhat puut notkuvat hedelmien painosta.
Kysyttäessä lempitraktoria Eetu osoittaa pihatien vieressä seisovaa konetta: ”Iso massikka!”
Isä on Valtra-miehiä, mutta Eetu on kuten pappa: Massey Ferguson sen olla pitää.
Massikkakin jää kakkoseksi pihapiirin erikoisuudelle.
”Kultamahalla on koukku! Iskä käynnistää”, Eetu näyttää.
”Kultamaha” on vanha Ferguson 50-luvulta. Traktori kunnostettiin 70-vuotislahjaksi tilan vanhalle isännälle, Eerikin puoliso Katariina Ockenström kertoo.
Pariskunta on tuntenut toisensa 20 vuotta.
”Eerikki on valpas, hirmu aktiivinen ja ottaa mielellään selvää asioista. Eikä tunnu kuormittuvan sosiaalisista tilanteista, vaan saa niistä energiaa”, Katariina kuvailee.
Ihmiset kääntyvätkin usein asioissaan Eerikin puoleen. Se on kenties verenperintöä, Katariina ounastelee.
”Hänen isoisänsä oli kuulemma samanlainen.”
Isä Pekka Viljanen toimi myös kansanedustajana. Kasvuympäristö maalla on opettanut kantamaan vastuuta, Viljanen uskoo.
”On yhdistystoimintaa ja naapuriapua – osallistuminen ja vaikuttaminen on osa maaseudun traditiota.”
Toki järjestötoimintaan ajavat myös ihmiset, Viljanen korostaa.
”Ollessani keskustan opiskelijaliiton pääsihteerinä Tuomas Kurttila (sd.), nykyinen lapsiasiainvaltuutettu, totesi että Viljanen on ihmisholisti. Silloin vähän suutahdin, mutta varmaan se on totta.”
Arkiaamuisin Viljanen varmistaa, että hommat saadaan tilalla pyörimään. Ennen valiokuntien kokouksia hän viettää aikaa poikien kanssa.
”Luottamushommat ja eduskuntatyö ovat iltapainotteisia, joten illaksi ei aina ehdi ajoissa kotiin. Aamu on minun ja poikien yhteinen hetki.”
Valtuuskunnan puheenjohtajan pesti ei siunaantunut helpoimpaan aikaan.
”Vuosituhannen vaihteessa verrattiin aikaan ennen EU:ta ja murehdittiin byrokratiaa. Mutta nyt jos katsoo, niin silloinhan meni hyvin!”, hän pohtii.
”Parhaassa työiässä olevat ihmiset ovat heivaamassa koko homman. Se on uusi ja huolestuttava ilmiö.”
Kaupan rooli tuottajahinnoissa mietityttää Viljasta.
”Pohdin, onko osassa kaupparyhmittymiä tehty strateginen päätös, ettei kotimaisuudella ole väliä? Keväällä on tehty toimituskauppoja joulukinkuista, ennen kuin on voitu kuvitellakaan nykyistä tuotantokustannusten nousua. Kaupan alalla on nohevaa porukkaa. Taatusti he ymmärtävät, ettei se voi olla kannattavaa.”
”Vaikka hinnoista on aina taitettu peistä, kriisitilanteeseen reagoidaan nyt poikkeuksellisen nihkeästi.”
Viljanen toivoo, ettei ruokaa mainostettaisi vain halvalla hinnalla.
”Jo vuosia nousseet tuotantokustannukset on pystyttävä viemään hintoihin ja tuottajahinnan pitää nousta. Siihen ei ole vaihtoehtoa.”
Myös rakentamisen helpottaminen maaseudulla on Viljaselle sydämenasia. Byrokratian purkutalkoissa lainsäädäntöä on tällä vaalikaudella muutettu niin, että kunnilla on jatkossa mahdollisuus helpottaa rakentamista.
Pahimpiinkin työhuoliin on tehokas lääke: oma perhe. Lapsia odotettiin ja toivottiin perheessä pitkään.
”Isyyden myötä koen, että pystyn kantamaan enemmän vastuuta. Nuorena vastuu ei tuntunut samanlaiselta, nykyisin asioita tulee mietittyä enemmän pohjamutia myöten.”
Myös asenne elämään on muuttunut. Viime vuonna Viljanen joutui yllättäen selkäleikkaukseen.
”Elias oli hirmu huolissaan. Nyt kun hommia organisoi, tajuaa, että vaikka lantaa voi ajaa joku muukin, mutta isiä on vain yksi.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
