Ensimmäisestä pesäpallo-ottelusta tulee tänään kuluneeksi 100 vuotta – suojeluskunnat suhtautuivat keksijänsä kansallispeliksi nimeämään lajiin aluksi epäillen
Pesäpallon satavuotisjuhlaa vietetään vasta vuonna 2022, kun tulee kuluneeksi sata vuotta virallisten pelisääntöjen julkaisemisesta.
Sotkamon Jymy pelasi Kajaanissa Pattijoen urheilijoita vastaan 6.8.2020. Kuvituskuva. Kuva: Miska PuumalaEnsimmäinen nykymuotoisen pesäpallon koeottelu pelattiin Helsingin Kaisaniemen pienellä kentällä 100 vuotta sitten 14.11.1920, tiedottaa Suomen Pesäpalloliitto.
Ottelussa olivat mukana Pioneeripataljoona 1 ja Hämeenlinnan Suojeluskunta sekä joidenkin tietojen mukaan myös Helsingin Pallonlyöjät.
Kyse on nimenomaan nykymuotoisen pelin 100-vuotisjuhlasta. Pesäpallon esikuvan, kuningaspallon, ensimmäinen virallinen ottelu oli pelattu Suomessa vuonna 1901.
Kuningaspallon pohjalta urheiluvaikuttaja Lauri ”Tahko” Pihkala alkoi kehittää uutta peliä, jota hän jo varhaisessa vaiheessa ryhtyi luonnehtimaan Suomen kansallispeliksi. Pesäpalloliiton mukaan Pihkala käytti termejä "kansanpeli" ja "kansallinen peli" jo kehittäessään pesäpallon varhaismuotoa, pitkäpalloa, vuonna 1915.
Pihkala yhdisteli pesäpalloon aineksia eri pallonlyöntipeleistä sekä omien kokemustensa ja tutkimustensa pohjalta.
"Lähteitä oli kolme. Pohjana olivat suomalaiset vanhat pallonlyöntipelit – siihen lisättiin baseballin vaikutukset sekä kolmantena rakennuspalikkana Pihkalan omat suomalaiset keksinnöt", pesäpallohistorian asiantuntija Pekka Jyrkiäinen kertoo tiedotteessa.
Pihkala sisällytti pesäpalloon vanhoista pallonlyöntipelien piirteistä pystysyötön, heittopolton, hutunkeiton ja lyöntien turvin etenemisen. Baseballista pesäpalloon siirtyivät pesäkilpa, juoksut voitonlaskun perusteena ja vuoronvaihto kolmesta palosta (aiemmin ”kuollut”).
Pihkala itse lisäsi peliin kopin aiheuttaman etenijän haavoittumisen ja pelikentän kapeamman muodon.
Pihkala sai kehitelmänsä marraskuussa 1920 siihen vaiheeseen, että Kaisaniemen kenttään piirrettiin kotipesän lisäksi pesäpalloon kuuluva kolmaskin kenttäpesä.
Pesäpalloliiton mukaan uusi peli sai aluksi varsin ristiriitaisen vastaanoton. Pitkäpalloon tottuneita suojeluskuntalaisia uusi peli ei miellyttänyt ennen kuin pääsivät kokeilemaan peliä itse Inkeroisissa 1921.
Silloin julkistettiin myös pelin ensimmäiset viralliset pelisäännöt ja pesäpallon kilpailutoiminta käynnistyi. Historiallisen Suomen mestaruuden voitti Helsingin Pallonlyöjät.
Pesäpalloliitto pitää vuotta 1922 pesäpallon perustamisvuotena eli kansallispelin 100-vuotisjuhlavuotta vietetään 2022.
Vaikka pelin kehittäjä olikin Tahko Pihkala, hän ei ole pelin nimen keksijä.
"Pesäpallon nimi vakiintui baseballin käännöksenä jo 1910-luvun alkupuolella. Sen keksi suomalaisen naisliikunnan uranuurtaja Anni Collan", Pesäpalloliiton tiedotteessa todetaan.
Pesäpalloliitto puolestaan perustettiin lajin erikoisliitoksi 10.10.1931.
Ensimmäiset Itä-Länsi-ottelut käytiin Helsingin Hesperian kentällä 2.10.1932. Naisten pesäpallo-ottelut pelattiin ensi kerran syksyllä 1926. Ensimmäisen naisten Suomen mestaruuden voitti Lahden Mailaveikot 1931.
Lue myös:
Kesällä pelataan sittenkin! – Joukkueurheilijoiden pitkä ja yksinäinen harjoitustaival on päättynyt
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
