Keskustan puoluesihteeri Antti Siika-aho on puhunut avoimesti menneisyydestään kommunistisessa liikkeessä. Kuva: Jarno Mela
Entisestä kommunistista tuli keskustan puoluesihteeri: "Olin vain tyhmä", Antti Siika-aho kertoo taustastaan
Antti Siika-aho kokee sosiaalisen median alustat ihmistä kuluttavaksi kiiltokuvamaailmaksi.
Antti Siika-aho valittiin keskustan puoluesihteeriksi syyskuun ylimääräisessä puoluekokouksessa. Hän kiinnostui jo varhain politiikasta. Siika-aho teki poliittisia pilapiirroksia säännöllisesti Kalajokilaakso-lehteen 12–14-vuotiaana. Kuva: Jarno MelaKeskustan uusi puoluesihteeri Antti Siika-aho ei halua, että häntä verrataan edeltäjiinsä.
Nimet kuten Martti Miettunen, Arvo Korsimo, Seppo Kääriäinen, Eero Lankia, Jarmo Korhonen ja Timo Laaninen ovat jättäneet vahvan jäljen Suomen poliittiseen historiaan. He kaikki ovat toimineet aikanaan maalaisliitto-keskustan puoluesihteereinä.
Siika-aho työskenteli elinkeinoministeri Mika Lintilän erityisavustajana sekä Juha Sipilän (kesk.) että Sanna Marinin (sd.) hallituksessa. Kokemus opetti pysähtymään oleellisen äärelle, kun päivittäisessä työssä oli hankalia hetkiä.
”Useat legendaariset hahmot ovat hoitaneet keskustan puoluesihteerin tehtävää. He rakensivat maineensa omalla työllään. Minulla on johtajana aina kirkkaana mielessä tietyt arvot, joita haluan edustaa. Tiedän, että puolueväki jakaa nämä samat arvot. Se tekee tästä työstä miellyttävää”, hän sanoo.
Moni poliitikko viestii nykyään kannattajilleen mieluusti esimerkiksi X:ssä eli entisessä Twitterissä. Siika-aho kokee sosiaalisen median kiiltokuvamaisen klikkimaailman ihmistä kuluttavaksi ja typeräksi.
”Haluan, että keskusta on jatkossa entistä leimallisemmin kansanliike, jossa maan hiljaisellakin on mahdollisuus saada äänensä kuulluksi. Minua ei haittaa, jos hiki haisee ja tunteen kuumenevat, kunhan päätökset tehdään avoimesti ja asiat halki puhuen.”
Siika-ahon mukaan keskustan yksiselitteinen tavoite on, että Olli Rehn valitaan tasavallan presidentiksi. Puoluesihteerin mielestä tähänastiset presidentinvaaligallupit ovat pelkkää leikkiä, koska esimerkiksi Sdp ei ole vielä valinnut ehdokastaan.
”Suomalaiset havahtuvat presidentinvaaleihin, kun kinkkua sulatellaan tapaninpäivän jälkeen. Vanhojen vaalien perusteella kannatuksessa tapahtuu rajuja muutoksia viimeisen kuukauden aikana.”
Siika-ahon mukaan ihmiset kaipaavat presidentiltä vakautta ja harkitsevaisuutta, kun Euroopassa soditaan. Se on pienen maan ainoa selviytymiskeino.
”Vaaleja kohti mentäessä korostuu se, kuka haluaa oikeasti presidentiksi. Kyllähän Olli Rehnin naamasta näkee, että hän haluaa tehtävään.”
Kun soitan isä-Heikille, saatan saada huomattavasti selkeämmän kuvan siitä, miten maa- ja metsätaloudesta elantonsa saavilla ihmisillä menee kuin tutkimuksia lukemalla.
Antti Siika-aho on kotoisin Pohjois-Pohjanmaalta Haapajärveltä. Hänen vanhempansa ovat pyörittäneet kohta neljännesvuosisadan maaseutualan pienyritystä.
”Kun soitan isä-Heikille, saatan saada huomattavasti selkeämmän kuvan siitä, miten maa- ja metsätaloudesta elantonsa saavilla ihmisillä menee kuin tutkimuksia lukemalla. Maaseutuyrittäjille ovat tärkeitä konkreettiset asiat bensan hinnasta puun kantohintaan.”
Siika-ahon varhaislapsuus oli hyvinvointi-Suomen kulta-aikaa. 1990-luvun laman jälkiseuraukset ja Paavo Lipposen sateenkaarihallituksen leikkaukset näkyivät karusti arjessa. Moni naapuruston maitotila ajautui vaikeuksiin, kaverien vanhemmat joutuivat työttömyyskortistoon ja tuli konkursseja.
”Oli hämmentävää nähdä tuska kaverien vanhempien kasvoilla. Lapsen mielessä se kytkeytyi lamaan ja Suomen EU-jäsenyyteen. Tämä vaikutti vahvasti maailmankuvani kehitykseen. Olen halunnut olla aina pienen ihmisen asialla.”
Hän kiinnostui varhain politiikasta. Siika-aho teki poliittisia pilapiirroksia säännöllisesti Kalajokilaakso-lehteen 12–14-vuotiaana.
Ylä-asteikäisenä hän kävi jo Haapajärvellä muutamassa keskustanuorten tilaisuudessa. Keskustalaisuus ei vielä tuolloin imenyt mukaansa, vaan hän kiinnostui lukioiässä tieteellisestä sosialismista.
”Kasvoin julkikommunistiksi pienessä kylässä. Elin hyvin umpiossa maailmalta ennen kuin lähdin opiskelemaan.”
Helsingin kantakaupungissa asuva Antti Siika-aho on ylpeä maalaisjuuristaan. Hän mainitsi myös puoluekokouspuheessaan kotikylänsä Haapajärven Koposperän.
”Koposperä on sekä maalaisliiton että korpikommunismin perinteistä kannatusaluetta, hyvin niukan leivän seutua. Lakeus on Haapajärvellä käsite, jota ei olla nähty.”
Siika-aho on puhunut avoimesti taustastaan kommunistisessa liikkeessä. Nuoruusvuosinaan hän toimi Suomen Pohjois-Korean ystävyysseuran puheenjohtajana ja Suomen työväenpuolueen (STP) varapuheenjohtajana.
”Olen sanonut selvällä suomen kielellä, että olin vaan tyhmä. Minulla oli paha olla maailmankuvan kanssa, jota edustin vuosikaudet julkisesti. Ristiriita kumpusi siitä, että kasvatukseni Haapajärvellä oli hyvin arkijärkistä ja oikeudentajuista.”
Historian opiskelu Tampereen yliopistossa avarsi osaltaan ajattelutapaa.
”Tampereen punainen yliopisto karsi minusta kommunismin ja keskustan toimintaan uskaltauduin mukaan, kun muutin Helsinkiin tasan kymmenen vuotta sitten. Olen välillä naureskellut tätä ristiriitaa.”
Kovin kynnys oli häpeän voittaminen. Nolatuksi tulemisen pelko rajoitti häntä vuosikausia.
”Kun tulin valituksi keskustan puoluesihteeriksi ja seisoin kokousyleisön edessä, silloin lopullisesti vapauduin. En enää pelkää, että joku tulee ja tuomitsee minut menneisyyteni vuoksi.”
Puoluesihteeriksi valinnan jälkeen Antti Siika-aho kutsuttiin torijuhlaan Haapajärvelle. Onkohan sellaisia järjestetty kaupungissa sitten Mika Myllylän kultavuosien.
”Kaikki ihmiset sanoivat vuoronperään, miten hienoa on, että olen pystynyt elämäni aikana muuttamaan ajattelutapaani ja kertomaan sen rohkeasti ääneen. Sain todella paljon virtaa haapajärvisten kommenteista.”
Antti Siika-aho kertoo suhtautuvansa edelleen tervejärkisen kriittisesti Euroopan unioniin. Kuva: Jarno MelaAntti Siika-aho
Vuonna 1986 Haapajärvellä syntynyt keskustapoliitikko. Ylioppilas Haapajärven lukiosta 2005. Filosofian maisteri Tampereen yliopistosta 2014, pääaine historia.
Vasemmistoliiton sitoutumaton kaupunginvaltuutettu Haapajärvellä 2004–2008. Toimi kuusi vuotta Suomen ja Pohjois-Korean ystävyyttä ylläpitävän Suomi-Korea-seuran puheenjohtajana.
Toiminut mm. Helsingin keskustapiirin puheenjohtajana, puoluehallituksen- ja puoluevaltuuston jäsenenä ja Keskustanuorten pääsihteerinä.
Elinkeinoministeri Mika Lintilän erityisavustaja 2018–2022. Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli ry:n yhteiskuntasuhdepäällikkö 2022–2023. Valittiin keskustan puoluesihteeriksi syyskuussa 2023
Harrastaa kävelyä edeltäjänsä Seppo Kääriäisen tavoin. Kiinnostunut ihmisistä ja suomalaisesta ruokaperinteestä. Asuu Helsingin Vallilassa.
Keskustan puoluetoimiston kulmahuoneen seinällä on Suomen kartta. Siika-aho innostuu esittelemään siltä kotiseutunsa Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun tulevaisuudennäkymiä.
”Tämä alue on jatkossa Suomen itsellisen energiantuotannon tyyssija. Esimerkiksi Siikalatvalta ruvetaan viemään kuivattua heinää Lähi-itään, Haapavedellä vanha turvevoimala muutetaan valtavaksi biovoimalaksi ja rannikolle rakennetaan merituulivoimaa.”
Hän lisää luetteloon vielä Raahen SSAB:n tehtaan, joka ryhtyy tuottamaan hiilidioksidivapaata terästä. Pyhäjärvellä puolestaan Euroopan syvin kaivos muuttuu valtavaksi energiavarastoksi.
Puoluesihteeri korostaa, että kaikki hankkeet ovat tietoisen politiikan seurausta. Ne kytkeytyvät suoraan myös sote-palveluihin. Hyvinvointialueet sulkevat terveyskeskuksia ja ympärivuorokautisen hoivan paikkoja rahoituksen alijäämän vuoksi.
”Keskustalle keskittäminen ei käy. Vihreän siirtymän hankkeet jäävät vaillinaiseksi, jos ympärillä ei ole asukkaita. Ikääntyvät ihmiset tarvitsevat lähipalvelut, mutta palvelut on oltava myös, että nuoremmat sukupolvet uskaltavat perustaa perheen.”
Siika-aho hämmästelee Petteri Orpon (kok.) hallituksen linjaa, jossa vihreää siirtymää halutaan vauhdittaa, mutta isot investoinnit suuntautuvat erityisesti kasvukeskuksiin ja Länsi-Suomeen. Eniten Venäjän sodasta kärsinyt Itä-Suomi on jäämässä oman onnensa nojaan.
”Olen luottavainen ja tyytyväinen keskustan linjaan. Me puolustamme lähipalveluita, kuten kyläkouluja ja perusterveydenhuoltoa, jotta ihmisillä olisi mahdollisuus elää tasapainoista elämää eri puolilla Suomea.”
Tämä alue on jatkossa Suomen itsellisen energiantuotannon tyyssija.
Keskustalla on takanaan itsenäisyyden ajan historian heikoin eduskuntavaalitulos. Uuden puoluesihteerin työmäärä on mittava. Tästä huolimatta Antti Siika-aho katsoo iloisella mielellä tulevaisuuteen.
”Viimeiset kymmenen vuotta ovat olleet elämäni onnellisimpia. Koen sisäistä rauhaa, kun saan tehdä työtä oikeiden arvojen puolesta oikeassa porukassa.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
