Eläintentäyttäjällä on monta niksiä: Nokka maalataan, jottei eläin näyttäisi kuolleelta

Osa täytetyistä eläimistä on astetta erikoisempia, kuten tämä Ari-Pekka Ormiskankaan täyttämä puolikas kettu. Kuva: Sanne Katainen

Ensin yksi perusasia: Täytetty eläin on oikeasti tyhjennetty tyystin ennen täyttämistä. Eläimestä poistetaan kaikki luita ja kalloa myöten. Pieneläinten varpaisiin saatetaan jättää yksi nivel, jotta kynnet pysyvät asennossa.

"Isommat eläimet rakennetaan uretaanirungon päälle, joita voi ostaa valmiina eri asennoissa", kertoo Suomen Eläintäyttäjät Ry:n puheenjohtaja, eläinkonservaattori Sari Mastromarino.

"Kuulostaa helpolta, mutta valmista runkoa pitää useimmiten muokata raspilla paljonkin, jotta se on sopivan kokoinen nahalle".

Todellinen työ alkaa vasta tässä vaiheessa. Riihimäen Erämessuilla käytävissä eläintentäytön suomenmestaruuskilpailuissa suomalaiset eläintentäyttäjät esittelevät parhaita töitään. Voittajat ovat paitsi elävän, myös erittäin puunatun näköisiä.

"Työn siisteys on arvostelussa isossa osassa", Mastromarino toteaa.

Suurin osa työhön käytettävästä ajasta onkin viimeistelyä. Eläimen lihaksistoa imitoidaan täydentämällä runkoa akryylimassalla ja savella. Hampaat ja suun osat sekä lasisilmät asennetaan paikoilleen. Nenät tai nokat maalataan, sillä täytetyn eläimen ei ole tarkoitus olla kuolleen vaan elävän näköinen.

"Esimerkiksi Saksassa monet täyttäjät tekevät yhtä kilpailutyötä puolikin vuotta", sanoo Mastromarino.

Suomessa monet kilpailutöistä ovat täyttäjien asiakkaille tekemiä tilaustöitä, ja pelkästään kilpailuja varten töitä tehdään vähemmän. Asiakastyöt tehdään usein asiakkaan mieltymysten mukaan, eikä täyttäjällä ole niissä niin paljoa taiteellista vapautta. Mastromarino pitää silti kilpailuihin lähtemistä tärkeänä.

"Täyttäjät ovat rohkeita, kun laittavat itsensä likoon. Tuomareiden arvostelun kautta ammattitaito kehittyy."

Tuomarit katsovat, että täytön perustyö on tehty kunnolla. Eläin ei saa haista pahalta, eikä olla kostea. Jos nahka ei ole kuivunut kokonaan, voi eläin näyttää paremmalta myös ilman huolellista viimeistelyä.

Perusasioiden arvostelun jälkeen tuomaristojen painotukset vaihtelevat paljonkin. Osa arvostaa äärimmäistä siisteyttä, osa luonnollisuutta ja anatomista oikeellisuutta. Erimielisyyksiäkin syntyy, sillä jokaisella täyttäjällä on vähän omanlaisensa tyyli.

"Kilpailuihin osallistuvan eläintentäyttäjän pitää ymmärtää näkemyseroja ja osata ottaa kritiikki vastaan", Mastromarino sanoo.