Tämä on Suomen mökkien osuus maapallon vuosittaisesta hiilijalanjäljestä ‒ harva mökkeilee enää ilman mukavuuksia

Mökkiläisestä on vaikea tehdä ilmastorikollista, vaikka oman hiilijalanjälkensä puoli miljoonaa mökkiä jättää.  Kuva: Timo Filpus

Tänä keväänä maamme verorahoitteisessa valtamediassa heräteltiin keskustelua mökkiläisen ilmastotaakasta, joka jutun mukaan saattoi olla ulkomaanmatkan veroinen.

Tärkeä aihe, joten jatketaanpa keskustelua ja lasketaan suomalaisen mökkeilyn hiilijalanjälki kotimaan ja maailman mitassa. Ennen kuin sukellamme syvemmälle hiilimatematiikkaan, otetaan nopea katsaus tämän päivän mökkeilyyn.

Selkäytimessämme istuu yhä sitkeästi romanttinen ja hieman myös hikeä tirskuva idylli, jossa ovat savusauna, kantovesi, varaava takka ja pääasiassa luonnosta kerätty ruoka. Siinä 2,5–3 miljoonaa suomalaista sukkuloi noin 500 000 mökilleen täyttämään päivänsä arkisella työllä, josta niin kipeästi joskus tahdoimme eroon.

Harva luopuisi kodissaan astian- ja pyykinpesukoneesta, kahvinkeittimestä, imurista ja keskuslämmityksestä, mutta mökille niitä ei kaivata.

Näin oli joskus, mutta nykyään näkymä pitää paikkansa vain osittain. Uusimman mökkibarometrin mukaan mökkien varustelutaso on nousussa. Jääkaappi on toiseksi tavallisin ylellisyys mökillä, ja sellainen on 93 prosentilla. Samaan aikaan kylmäkellarin omistaa enää vajaa neljännes mökkiläisistä. Sähköjen puuttuminenkaan ei haittaa, sillä jääkaappi toimii yhtä lailla kaasulla.

Vielä jääkaappiakin yleisempi kodinkone on liesi. Sähkö- tai kaasuhella on 94 prosentilla mökeistä ja uuni noin 83 prosentilla.

Myös pesukoneiden määrä on kasvussa: astian- tai pyykinpesukone on noin joka viidennellä mökillä. Suihkukin on vajaassa kolmasosassa.

Mukavuudet eivät ole romuttaneet vanhaa mielikuvaa mökkeilystä. Vai oletko joskus kuullut tuttusi sanovan, että hän lähtee viikonlopuksi ”omakotitasoiselle vapaa-ajanasunnolle” tai ”kaikin herkuin varustetulle kakkoskodille”? Vaikka se olisi totta, hän luultavasti sanoo matkaavansa mökille, maalle tai landelle.

Harvemmin mökillä tahdotaan irti edes arjen viihdehärpäkkeistä, sillä televisio on 75 prosentissa mökeistä ja puhelin tietenkin jokaisella. Ja jos kännykkä ei tahdo ottaa kenttää, asia koetaan polttavaksi puutteeksi. Kiinteä laajakaista on vajaalla 10 prosentilla.

Postilaatikko on joka viidennellä, mikä saattaa tosin olla muinaisjäännös ajalta, jolloin posti vielä oikeasti kulki ja pääosin ajallaan.

Vain seitsemän prosenttia mökeistä on vailla sähköä. Peräti 79 prosentilla on verkkosähkö ja lopuilla aurinkopaneeli. Kymmenesosa tuotti virtaa ajoittain lisäksi aggregaatilla. Sähköt ovat tie mukavuuksiin, ja sillä tiellä olemme.

Vuonna 2021 viidesosa aikoi parantaa mökkinsä varustelutasoa vuoden kuluessa ja kolmasosa harkitsi sitä.

Mukavuuksien lisääntyessä on aivan perusteltua keskustella, uhkaako mökkeily Suomen ilmastotavoitteita. Laitteet syövät sähköä, ja varsinainen sähkösyöppö on talvisin päällä pidetty peruslämpö.

Ja nyt niihin laskutoimituksiin. Puurakennus, kuten mökki, tuottaa hiiltä ilmakehään elinkaarensa aikana karkeasti arvioituna 10–15 kiloa neliöltä.

Tilastokeskuksen mukaan mökin keskikoko on Suomessa 50 neliötä, joten perusmökki tuottaa elinkaarensa aikana 500–700 kiloa hiiltä ilmakehään. Tähän on laskettu kaikki mahdollinen: materiaalit, lämmitysenergia, tarvittavat korjaukset ja aikanaan purkaminen sekä kierrätys tai polttaminen.

Kun kerromme keskimääräisen mökin tuottaman hiilimäärän mökkikannallamme, saamme 250 000–377 000 kiloa hiiltä vuodessa.

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2020 Suomen hiilipäästöt olivat 48,1 miljoonaa hiilidioksiditonnia, joten mökkeilyn osuus on puolen prosentin luokkaa.

Entäpä sitten Suomen mökkeilyn ilmastosynti maapallon mittakaavassa? Valtiotasolla Suomi tuottaa maailman hiilidioksidipäästöistä promillen eli tuhannesosan. Niinpä mökkeilymme ilmastorasitus on puoli prosenttia promillesta. Lukusarjana se näyttää tältä: 0,000005 prosenttia.

Emme siis pysty tuhomaan tai pelastamaan maapalloa lopettamalla mökkeilyn, mutta onko se edes Suomen mitassa ympäristörasitus?

Virkistys ja kulttuuri, johon mökkeily pitää laskea, tuotti esimerkiksi vuosina 2003–2013 noin 1 500 kiloa hiilidioksidia vuodessa. Se on noin 15 prosenttia vuosittaisesta hiilijalanjäljestämme. Niinpä mökkeilyn tuottama puoli prosenttia Suomen vuotuisesta hiilijalanjäljestä saattaa hyvinkin olla merkittävä osa virkistäytymiseen käyttämistämme hiilipäästöistä – jopa merkittävin.

Toisaalta mitä ihmiset tekisivät, jos he eivät pääsisi mökeilleen? Saaristoasian neuvottelukunnan kyselytutkimus muutaman vuoden takaa osoitti, että 60 prosenttia mökinomistajista lisäisi tällöin ulko- ja kotimaan matkailua ja joka kymmenes ostaisi loma-asunnon ulkomailta.

Tässä valossa mökkeily on mitä vihrein teko, sillä matkailuun voidaan tavalla tai toisella johtaa kahdeksan prosenttia hiilipäästöistämme. Toki mökkimatkoihinkin kuluu fossiilista polttoainetta, ja juuri ne voivat olla sähköttömän mökin suurin yksittäinen päästölähde.

Suomalaiset tapaavat vähätellä omaa hiilijalanjälkeään. Tuottamamme yksi promille koko maailman hiilidioksidipäästöistä on kieltämättä vähän, mutta yksilöinä emme ole pulmusia.

Kiina päästää maana ylivoimaisesti eniten hiiltä ilmakehään, mutta asukaslukuun suhteutettuna suomalaiset ja kiinalaiset eivät juuri eroa toisistaan. Molemmat tuottavat hiilidioksidipäästöjä vuodessa 10 tonnia asukasta kohti.

Edes Euroopan kansojen vertailussa emme ole mallioppilas. Tosin luokan muista oppilaista meitä erottavat kovaa lämmitystä vaativat talvet ja pitkät etäisyydet.

Suomen päästöt ovat pienentyneet ja pienenevät vastakin eritysesti sen ansiosta, että sähkö muuttuu vihreämmäksi – varsinkin, jos ydinvoima sellaiseksi katsotaan.

Uusiutuvien energianlähteiden osuus on noin puolet tuotannostamme ja ydinvoiman noin kolmannes. Tuulivoima tuottaa jo noin 10 prosenttia sähköntarpeestamme ja kasvaa kovaa vauhtia. Kivihiili poistuu tuotannostamme kokonaan vuosikymmenen loppuun mennessä.

Tästä syystä myös mökkeilyn ilmastorasitus pienenee automaattisesti, vaikka emme tekisi mitään. Suomen tavoite olla hiilineutraali vuonna 2035 voi hyvinkin toteutua. Silloin sidomme yhtä paljon hiiltä kuin vapautamme sitä ilmakehään.

Kiitos kuuluu ilmastotoimien lisäksi tietenkin metsillemme ja niiden hoitajille.

Mökkeilystä tuskin tulee koskaan hiilineutraalia, sillä toiminta ja aktiviteetti itsessään ei voi koskaan vähentää hiilipäästöjä. Sen sijaan yksittäinen mökki voi jo nyt päästä lähelle tasoa, jota voi pitää hiilineutraalina. Tällöin esimerkiksi materiaaleihin, kuten hirsirakenteeseen, sitoutunut ilmakehän hiili voi olla 80–90 prosenttia päästöistä, joita rakennuksen valmistus aiheuttaa.

Lue myös:

Korona-aikana ihmiset pakenivat mökille, ja kaksi kolmesta uskoo buumin jatkuvan

Lomanvietto kotimaassa on vastuullinen valinta ‒ nimitys ”kesämökki” kuvaa yhä harvemmin tämän päivän vapaa-ajan asuntoa