Lomanvietto kotimaassa on vastuullinen valinta ‒ nimitys ”kesämökki” kuvaa yhä harvemmin tämän päivän vapaa-ajan asuntoa

Tänä päivänä lomailijat etsivät kotimaasta yhä useammin elämyksiä kansallispuistoista ja muista luontokohteista. Voi hyvin sanoa, että moni suomalainen on löytänyt uudelleen maamme luonnon. Kuva: Carolina Husu

Suomen kesän paras aika on alkanut. Parin koronavuoden jälkeen lomamatkailu ulkomaille on vapautunut pandemian rajoituksista. Moni suomalainen tunteekin vastustamatonta kaipuuta ulkomaisiin lomakohteisiin. Halutaan viettää aurinkoloma etelän rannoilla.

Koronan aikana suomalaiset löysivät kotimaan ja erityisesti oman maamme luonnon tarjoamat elämykset. Ratkaisuja tehdessään jokaisen on syytä muistaa, että kotimaassa vietetty loma on vastuullinen valinta. Vastuullisuus voi olla ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista.

Kotimaassa loman voi viettää monella tavalla: omalla mökillä tai vuokramökillä, vesillä omalla tai vuokratulla veneellä tai sitten kiertäen ympäri maata tutustuen lukuisiin kesätapahtumiin ja Suomen poikkeukselliseen luontoon.

Tänä päivänä lomailijat etsivät kotimaasta yhä useammin elämyksiä kansallispuistoista ja muista luontokohteista. Voi hyvin sanoa, että moni suomalainen on löytänyt uudelleen maamme luonnon.

Kotimaisen lomailun keskeinen taloudellinen vaikutus on matkailutulojen jääminen Suomeen.

Korona-aikana kotimaan matkailu koki renessanssin. Työllistimme paikallisia ihmisiä ja lisäsimme kotimaisten tuotteiden ja palveluiden käyttöä. Koronan jälkeen tätä kehitystä on syytä jatkaa.

Samalla kun kotimaan matkailun merkitys on lisääntymässä, matkailu kasvaa yhä ympäristöystävällisemmin. Kun vähennämme lentomatkoja kaukomaihin, vähennämme samalla myös lentoliikenteen aiheuttamia päästöjä.

Suomalaiset elävät kaksoiselämää. Lomailu tuo henkistä hyvinvointia. Talvet harrastamme urbaania elämäntyyliä mutta kesällä olemme luonnossa, mieluiten järven rannalla. Suomen yli puolelle miljoonalle vapaa-ajan asunnolle loma-aika tuo satoja tuhansia ihmisiä nauttimaan kesästä ja omasta rauhasta. Lomalaiset pääsevät irtautumaan arjesta ja vähentämään stressiä.

Kaikki kesämökit eivät kuitenkaan ole veden ääressä. Noin neljäsosa sijaitsee kylissä osana perinteistä yhdyskuntarakennetta. Se tuo elinvoimaa kyliin ja on siten osa maaseudun kestävän yhdyskuntarakenteen ylläpitämistä.

Vapaa-ajan asunnot ovat kotimaan matkailun ytimessä. Viralliset, Tilastokeskuksen luokittelun mukaiset kesämökit ovat muuttumassa hyvin varustelluiksi vapaa-ajan asunnoiksi ja yhä useammin myös todellisiksi vakituisen asunnon vaihtoehdoiksi.

Tilastokeskuksen käyttämä nimitys ”kesämökki” kuvaa yhä harvemmin tämän päivän hyvin varusteltua vapaa-ajan asuntoa.

Vapaa-ajan asuntoja käytetään aiempaa enemmän lomakauden ulkopuolella. Asuntojen laadun parantuessa niiden käyttöaste on samalla noussut.

Pelkästään kesäkäytössä olevissa asunnoissa vietetään noin 44 vuorokautta vuodessa. Talvivarustelluissa asunnoissa ollaan vuoden aikana jopa yli 100 vuorokautta.

Viimeistään korona-aikana etätyön yleistyessä vapaa-ajan asunnosta on tullut aiempaa useammin toinen asunto vakituisen rinnalle. Yhä useampaa vapaa-ajan asunnon käyttäjää voi kutsua aidosti monipaikkaiseksi asukkaaksi.

Vastuullinen vapaa-ajan asukas voi hillitä omaa hiilijalanjälkeään noudattaen kestävän mökkeilyn periaatteita asunnon varustelussa, sen käytössä ja asunnolle matkustaessaan.

Vastuullinen mökkiläinen käyttää ekologisesti tuotettua sähköä ja rakentaa ja kunnostaa vapaa-ajan asuntonsa energiatehokkaasti. Lisäämällä jo olemassa olevien loma-asuntojen käyttöaikaa säästämme osaltamme luontoa.

Oman vapaa-ajan asunnon voi vuokrata silloin, kun se ei ole omassa käytössä. Näin vapaa-ajan asunnon käyttöaste kasvaa.

Koronan jälkeen näyttää monipaikkainen työ säilyttävän asemansa yhtenä keskeisenä työnteon muotona. Etätyöskentely vapaa-ajan asunnolla vähentää matkustamista, lisää palveluiden kysyntää alueella ja pidentää viipymää siellä. Yhä useampi on siirtämässä omaa yritystoimintaansa vapaa-ajan asunnolle.

Lomailu vapaa-ajan asunnolla lisää sosiaalista ja kulttuurista vastuullisuutta. Vapaa-ajan asukkaat voivat yhdessä paikallisten kanssa ylläpitää paikallista kulttuuria ja perinteitä samoin kuin vaalia alueen luontoarvoja. Tällainen yhteistyö vähentää myös tarpeetonta vastakkainasettelua maaseudun asukkaiden ja kaupunkilaisten välillä. Vastuullinen vapaa-ajan asukas kunnioittaa paikallisia tapoja, ruokakulttuuria, elämäntyyliä ja paikallisia elinkeinoja.

Kansainvälisen turvallisuuspoliittisen tilanteen kiristyessä kotimaan matkailu on paitsi vastuullinen myös turvallinen valinta. Suomen Nato-jäsenyys varmistaa, että koko Suomi muodostaa kotimaan matkailijalle turvallisen alueen.

Pentti Mäkinen

maakuntajohtaja

Etelä-Savo