Permakulttuuri vaatii insinöörimäistä ajattelua
Permakulttuurissa ratkaisut ovat oivaltavia ja usein hyvin yksinkertaisia. Menetelmään perehtyneen Miika Virpiön mukaan se sisältää paljon kokemuksella hankittua perimätietoa.Permakulttuuri on suunnittelutekniikka, jonka tavoitteena on tarkkailla, jäljitellä ja hyödyntää luonnon toimintaa. Termin kehittivät 1970-luvulla australialaiset David Holmgren ja Bill Mollison .
”Asioita yritetään suunnitella niin kuin luonto tekisi, sen sijaan miten nykyään yritetään toimia luontoa vastaan”, Virpiö sanoo.
Ilmansuunnat ja maastonmuodot ovat oleellinen osa suunnittelua.
Virpiö osti keväällä avopuolisonsa kanssa pienen maatilan Vihdin Haimoon kylältä. Ensitöikseen hän etsi tilasta ilmakuvan Googlesta ja piirsi rajat. Avoimesta laserkeilausaineistosta hän selvitti vesitalouden suunnittelua varten tontin korkeuskäyrät.
Aikaa ja rahaa säästyy
Permakulttuurissa tila jaetaan numeroituihin alueisiin sen mukaan, kuinka usein niillä käydään. Tavoitteena on säästää aikaa ja optimoida työn määrä.
Virpiö toivoo, että sellaisetkin viljelijät, joilla on enemmän maata, uskaltautuisivat kokeilemaan permakulttuurin menetelmiä.
”Kaikki osaset tukevat toisiaan. Työn ja ulkoa tuodun työpanoksen, kuten torjunta-aineiden, määrät vähenevät. Myös kustannukset pienenevät”, hän sanoo.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat

