Lukijalta: Afrikkalaisen sikaruton lasku ei kuulu veronmaksajille

Kyltti ASF-rajoitusalueesta. Kuvituskuva. Kuva: Eija Vallinheimo

Suomessa on todettu afrikkalaista sikaruttoa. Itärajan tuntumasta löytyi virusta kantavia kuolleita villisikoja. Juuri tätä tapahtumaa on vuosikymmenten ajan odotettu.

Venäjällä tautia esiintyy eikä rajoitustoimia ilmeisesti juuri ole. Virossa tapettiin viime vuonna noin 70 000 sikaa sikaruton takia. Aiemmin tänä vuonna uutisoitiin, että Atria rakentaa yli 7 000 eläimen lihasikalaa Viroon. Riskeistä huolimatta investointeja on jatkettu.

Sikaruttolöydös pysäytti sianlihan vientimme Aasiaan hetkessä. Ala on vaatinut tilanteen korjaamiseksi pääministeritason neuvotteluja ja taloudellista tukea sika-alalle.

Kaikki osapuolet kuitenkin myöntävät tilanteen olevan täysin odotettu. Nyt kun ennakoitu riski on toteutunut, on kysyttävä, kuuluvatko vientimarkkinoiden riskit veronmaksajien kannettavaksi.

Liha-alan edustajat ovat korostaneet, ettei tilanne aiheuta terveysriskiä suomalaiselle kuluttajalle eikä todennäköisesti edes näkyviä hinnankorotuspaineita.

Ruokavirasto on perustanut Kaakkois-Suomeen rajoitusvyöhykkeen, jolla on kielletty muun muassa metsästys. Metsätaloudellisia toimenpiteitä, marjastusta ja sienestystä on rajoitettu. Lihantuotannon tautiriskin hallinta aiheuttaa siis yhteiskunnalle kustannuksia ja ihmisten arkielämään rajoituksia.

Sikaruton pitäisi käynnistää keskustelu siitä, millaista ruoantuotantomallia Suomessa halutaan ylläpitää ja millä hinnalla. Onko Suomen tehtävä todella tuottaa edullista sianlihaa itäisen Aasian kasvavaa lihankulutusta palvelemaan ja millä hinnalla?

Salla Tuomivaara

Helsinki