Uusia villisianraatoja löydetty, tutkimustuloksia odotetaan
Mikäli uusia afrikkalaisen sikaruton tapauksia löydetään, viranomaiset saattavat päättää laajentaa nykyistä tartuntavyöhykettä sekä sen sisällä olevaa ydinaluetta.
Toistaiseksi Suomesta ei ole löytynyt uusia ASF-tapauksia sitten heinäkuun lopun. Kuvituskuva Kuva: Jarno MelaAfrikkalaisen sikaruton (ASF) takia perustetulla ydinalueella jatketaan taudin levinneisyyden selvittämistä.
Toistaiseksi uusia ASF-tapauksia ei ole todettu, eikä ydinaluetta tai sitä ympäröivää tartuntavyöhykettä olla laajentamassa.
Tartuntavyöhykkeen koko ilman vesialueita on noin 1 500 neliökilometriä. Alue on 50 kilometriä leveä ja 70 kilometriä pitkä. Ydinalue on laajuudeltaan 42 neliökilometriä.
Ruokaviraston sivuilla on julkaistu kartta tartuntavyöhykkeestä ja ydinalueesta.
Ydinalueelta on löydetty uusia kuolleita villisikoja sekä todennäköisesti pienpetojen hajottamia villisikojen ruhonosia, joten tarkkaa villisikojen määrää ei vielä tiedetä. Kaikista löydöksistä on otettu näytteet Ruokaviraston tutkittaviksi.
Villisianraadoissa on merkkejä siitä, että ne voisivat olla kuolleet ASF:ään, sanoi yksikön johtaja Matti Nyberg Ruokavirastosta tiistaisessa tiedotustilaisuudessa.
Mikäli uusia ASF-tapauksia ilmenee, viranomaiset pohtivat tartuntavyöhykkeen ja ydinalueen kokoa.
MTK vaati maanantaina, että valtion on aloitettava viljan ostaminen ASF-tartuntavyöhykkeeltä, koska alueen vilja ei kelpaa viljayhtiöille.
Neuvotteleva virkamies Eero Rautiainen maa- ja metsätalousministeriöstä uskoo, että Ruokaviraston viime viikolla antamat täsmennykset viljan varastointiin ja käsittelyyn muuttavat viljakaupan tilannetta hyvään suuntaan.
”Pullonkaula alkaa purkautua luonnollista reittiä.”
Tiedotustilaisuuden yleisöstä kommentoitiin, että Virossa ASF:ää on ollut pitkään ja sieltä on tuotu viljaa Suomeen.
Ruokaviraston antamat ohjeet ASF-tartuntavyöhykkeeltä korjatun viljan varastoinnista ja käytöstä sioille ovat linjassa muiden samasta taudista kärsivien EU-maiden kanssa, sanoi tiedotustilaisuudessa yksikönjohtaja Sirpa Kiviruusu.
”Noudatamme samaa protokollaa.”
Tärkeintä on saada nopeasti kokonaiskuva ASF:n levinneisyydestä.
ASF:n takia annetut kiellot ja määräykset ovat velvoittavia, tiistain tiedotustilaisuudessa muistutettiin. Niihin on mahdollista hakea poikkeuslupaa, joka on maksullinen.
Nybergin mukaan poikkeuslupia on haettu ”aika paljon”. Lupia on muun muassa haettu urheilukilpailujen ja konserttien järjestämiseen.
Poikkeuslupien myöntämisessä on lähdetty siitä, että mikä on viranomaispäätöksin selkeästi kiellettyä, on kiellettyä, Nyberg selittää.
Määrällisesti eniten on haettu poikkeuslupia metsänkäsittelyä koskien. Tarkemmin Nyberg ei tiistaina osannut kertoa poikkeuslupien sisällöstä. Poikkeusluvat pyritään käsittelemään mahdollisimman pian.
Viranomaiset korostivat jälleen kerran, että tärkeintä on saada nopeasti kokonaiskuva ASF:n levinneisyydestä. Vasta tämän jälkeen voidaan muun muassa harkita jonkin alueen aitaamista ja villisikojen hävittämistä aidatulta alueelta.
Nykyinen tartuntavyöhyke on tarkoituksella laaja, jotta siellä oleskelevat villisiat eivät kulkisi muualle ja näin levittäisi virusta muualle Suomeen.
Nyberg esitti toiveen metsästäjille, että ASF-alueen ulkopuolella metsästettäisiin villisikoja ja niistä lähetettäisiin näytteitä Ruokaviraston tutkittavaksi. Tämä auttaisi viranomaisia selvittämään, onko vaarallinen eläintauti levinnyt.
ASF ei tartu ihmisiin, mutta on sioille ja villisioille tappava tauti. Siihen ei ole hoitoa eikä rokotetta.
Suomen ensimmäiset ASF-tapaukset todettiin torstaina 30. päivä heinäkuuta. Vieläkään tapauksen takia perustetulle rajoitusalueelle ei olla pystytetty asiasta kertovia varoituskylttejä.
Varmuutta siitä, mistä ASF:ään kuolleet villisianporsaat ovat peräisin, ei ole. Todennäköistä on, että ne tulivat Suomeen itärajan yli Venäjältä.
Raja-aidan riistaportit on nyt suljettu, mutta Kiviruusun mukaan aidassa on edelleen villisian mentäviä aukkoja. Niiden tukkimista pohditaan parhaillaan.
Kunnaneläinlääkärit ovat tarkastaneet kaikki ASF-vyöhykkeellä sijaitsevat sikatilat. Sikojen on todettu olevan terveitä.
Afrikkalaista sikaruttoa levittävä virus kestää kylmyyttä, joten kovakaan pakkastalvi ei sitä nitistä.
ASF ei tartu ihmisiin, mutta on sioille ja villisioille tappava tauti. Siihen ei ole hoitoa eikä rokotetta.
Ruokaviraston verkkosivut Usein kysyttyä afrikkalaisesta sikarutosta. Sivuilta löytyy tietoa muun muassa viranomaisten antamista määräyksistä ja ohjeista koskien maastossa liikkumista ja tartuntavyöhykkeeltä korjatun sadon käyttöä.Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
