Syysrapsin kylvöä suunnitteleva: toimi nyt
Varhain käynnistynyt kasvukausi lupaa hyvää syysrapsin kannalta. Moni pääsee korjaamaan syysvehnää ja aikaisia ohria niin hyvissä ajoin, että sen jälkeen ehtii kylvää syysöljykasvin.
”Syysrapsilla on nyt tuhannen taalan paikka”, halikkolainen maanviljelijä Olli-Pekka Ruponen sanoo.
Hän muistuttaa, ettei asiaan voi herätä vasta puintiaikaan, vaan siemenet ja lannoitteet pitää hankkia valmiiksi hyvissä ajoin.
Puinnin ja kylvön välillä ei voi aikailla yhtään, sillä varhainen kylvö on syysrapsin talvehtimisen kannalta ratkaisevaa.
55 vilja- ja 15 öljykasvihehtaaria viljelevä Ruponen kylvi ensimmäisen syysrapsinsa 2009. Yhteensä kasvia on ollut kylvössä neljänä vuonna. Viime syksynä kylvö ei onnistunut muiden kiireiden takia.
Joka kerta rapsi ei ole talvehtinut kunnolla. ”Neljänä vuonna olen kylvänyt ja kolmena korjannut.” Parhaana vuonna satoa tuli yli 4 000 kiloa hehtaarilta.
Huonoinakin satovuosina syysrapsista on ollut hyötyä. ”Sillä on mahtava esikasviarvo. Varsinkin Etelä-Suomen savisilla mailla syysrapsi on selvästi kevätrypsiä parempi, koska sillä on juurimassaa paljon enemmän. Syysöljykasvin jälkeen maan vesitalous pelaa.”
Syysrapsi jättää seuraavalle kasville myös typpeä, vaikkei typensitoja olekaan.
Ruponen pitää elokuun 10. päivää takarajana syysrapsin kylvölle. ”Joku pitää nyrkkisääntönä elokuun 18. päivää, mutta se on liian myöhäinen.”
Hän kertoo oppineensa asian kantapään kautta. ”Aikaisuus on kaiken A ja O. Se on vaan uskottava. Kaikkien ei tarvitse tehdä samoja virheitä.”
Syysrapsia ei voi viljellä vasemmalla kädellä, vaan kaikki pitää tehdä viimeisen päälle, kuten sokerijuurikkaalla, Ruponen korostaa.
Kasville ei kannata valita savisimpia lohkoja, sillä muokkauskerros on saatava tasaiseksi.
Ruposen mielestä pellon ei tarvitse olla kalteva. Metsälohkoa ei kannata valita, sillä rapsi maistuu riistalle mainiosti.
Ruponen suosittelee kyntöä. Kevyemmillä mailla hyvä kultivointi saattaa riittää.
”Syysrapsi ei siedä minkäänlaista kilpailua, ei sänkeä, jääntiviljaa eikä rikkakasveja.” Jos kilpailua on, kasvi alkaa kasvaa pituutta, kasvupiste nousee liian ylös ja talvehtiminen vaarantuu.
Ruposen mielestä kannattaa asennoitua jo valmiiksi siihen, etteivät kaikki taimet talvehdi.
Hän tavoittelee syksyllä tiheyttä 60 tainta neliömetrillä. ”30 tainta neliöllä ei keväällä ole katastrofi. Jos niitä on suhteellisen tasaisesti, luvassa voi silti olla jättipotti.”
Ruponen suosittelee kylvämään riskien tasaamiseksi ainakin kahta lajiketta.
Suomen Talousseuran neuvoja Peter Fritzén mainitsee Vectran, Thorinin, Pioneer Maximuksen ja Excaliburin talvenkestävinä lajikkeina.
Tosin viime talvi oli säänvaihteluineen niin hankala, ettei mikään lajike ollut takuuvarma.
Myös Fritzén korostaa aikaista ja riittävän harvaa kylvöä sekä jääntiviljan poistoa.
”Jos ei käytetä puolikääpiöivää lajiketta, korrensäädettä on hyvä käyttää syksyllä, ettei kasvi veny liikaa”, Fritzén sanoo.
Järki lanta -hankkeen projektikoordinaattori Kaisa Riiko muistuttaa, että syysöljykasvien viljelyedellytykset ovat paranemassa.
Syysrapsi tarvitsee syksyllä paljon typpeä. Tällä hetkellä sitä saa antaa 30 kiloa, mutta uusi ympäristöohjelmaehdotus nostaa syksyllä annettavan typen ylärajan 50 kiloon.
”50 kilon raja ei ole vielä voimassa, mutta syysrapsin viljelyä kannattaa jo alkaa kokeilla.”
Monella on huonoja kokemuksia kevätöljykasveista, ja peittausaineiden kieltäminen vaikeutti niiden viljelyä entisestään.
Uusia peittausaineita on tulossa, Riiko kertoo. Syysöljykasvit ovat niitä odottaessa hyvä ratkaisu. Ne kehittyvät keväällä niin nopeasti, etteivät tuholaiset ehdi mukaan.
Syysrapsi on tervetullut myös kotimaisen valkuaisomavaraisuuden kohentajana.
SATU LEHTONEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
