Syysrapsi nappaa tehokkaasti ravinteet
Projektikoordinaattori Kaisa Riiko Järki lanta -hankkeesta ja viljanviljelijä Jarmo Nikula Ruskolta ihailevat komeasti kasvanutta syysrapsia. Lannoitukseen on käytetty naapurin emakkosikalan lietelantaa, jonka ravinteet rapsi on sitonut tehokkaasti. Kari Salonen Kuva: Viestilehtien arkistoRUSKO (MT)
Ruskolainen viljanviljelijä Jarmo Nikula kylvi runsas kuukausi sitten tilan ensimmäiset syysrapsit. Syysvehnät saatiin ajoissa pois alta, jolloin rapsi saatiin maahan ennen elokuun puoliväliä.
Ruotsissa suositaan vielä aikaisempaa kylvöä, Nikula toteaa.
Alkuviikolla Nikulan syysrapsipellot viheriöivät tasaisina. Rapsi on venähtänyt yli kymmensenttiseksi ja peittää tasaisina pellot. Pari viikkoa aiemmin kylvetty syysvehnä on vasta tulossa oraalle viereisellä lohkolla.
Projektikoordinaattori Kaisa Riiko Järki lanta -hankkeesta toteaa, että syksyllä levitetyn lietelannan ravinteiden hyödyntämisessä on iso ero riippuen siitä, mitä kasvia aiotaan kylvää.
Ruotsalaisten kokemusten mukaan syysrapsi ottaa syksyllä yli 60 kiloa typpeä, kun syysvehnä ei oikeastaan edes tarvitse erillistä typpilannoitusta syksyllä ja ruiskin tulee toimeen aika vähällä.
Riiko muistuttaa neljän kahdeksikon säännöstä.
Syysrapsin pitää varttua riittävän isoksi, jotta se talvehtii. Kun juuret ovat yli 8 sentin mittaisia, lehtiä on vähintään 8, lehtiruusukkeen leveys ylittää 8 senttiä ja juuren niska on yli 8 milliä paksu, rapsin pitäisi kestää skandinaavista talvea.
Nikulalla ei ole kokemusta syysrapsin talvehtimisesta, sillä syysrapsi on ensimmäistä kertaa viljelyssä. Otollisen syksyn ansiosta hän kylvi syysrapsia enemmän kuin alun perin aikoi. Joka kuudes hehtaari kasvaa rapsia.
Öljykasveista on kokemusta aiemmilta vuosilta. Vuosikymmen sitten Nikula yritti pitää kevätrapsia kierrossa, mutta runsaan tuhannen kilon hehtaarisadot lopettivat kokeilun.
”Pitäisi tulla yli kaksi tonnia varsinkin, kun kevätrapsi on työläs viljeltävä. Muutaman sadan kilon jälkikasvivaikutuksella ei ole mitään merkitystä.”
Kevätöljykasvit vaativat useita ruiskutuskertoja tuholaisten takia. Neonikotinoidien kieltäminen vielä lisää ruiskutustarvetta.
Syysrapsi alkoi kiehtoa, kun naapuri korjasi talvituhoista ja etanoista kärsineeltä syysrapsimaalta yli kahden tonnin hehtaarisadon.
Nikula on mukana Järki lanta -hankkeessa, jossa vilja- ja kotieläintiloja rohkaistaan yhteistyöhön niin, että viljatilat ottavat karjatilojen lantaa vastaan.
Kotieläinyksiköiden koko on kasvanut nopeasti eivätkä ne pysty käyttämään lantaa omilla pelloillaan, Riiko toteaa.
Nikula vastaanottaa sian lietelantaa viereisestä isosta emakkosikalasta, joka huolehtii myös levityksestä. Emakkosikalasta riittää lietelantaa myös muille ja vastaanottavia tiloja on useita.
Nikulalla on viljelyssä yli 300 hehtaaria peltoa, josta yli puolet on talouskeskuksen ja samalla viereisen sikalan lähellä.
Isäntä laskee, että kasvien tarvitsema fosfori saadaan lannasta ja jatkossa ehkä myös typpi, mikäli kuiva-aineen erottelu lietealtaissa onnistuu.
Nikula on ottanut vuosittain vastaan 1 000–3 000 kuutiota lantaa, mistä riittää 20–30 kuutiota hehtaarille. Se kattaa fosforin tarpeen ja puolet typestä.
Viljavuusnäytteet osoittavat, että peltojen fosfori on pysynyt ennallaan tai hieman alentunut.
Lietelanta levitetään letkulevittimillä ja muokataan heti. Nikula kyntää pellot, sillä se on osoittautunut varmimmaksi viljelymenetelmäksi. Hän toivoo joustoa lannan kasvustolevitykseen. Lietelannan multaaminen sopii nurmille, mutta ei yhtä hyvin oraille. Keski-Euroopassa ja Tanskassa käytetään letkulevittimiä orasmailla.
VEIKKO NIITTYMAA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
