Sipulilaatikkopinot ulottuvat suuren varastohallin lattiasta kattoon. Kuva: Pasi Leino
Avomaavihannesten varastointi ei kannata korkeilla sähkönhinnoilla – ”Nähtäväksi jää, kuinka moni pystyy hankkimaan tulevan kevään tuotantopanokset”
Osa viljelijöistä uhkaa jättää juurekset peltoon, osa pyrkii myymään sadon nopeasti vaikka ulkomaille.Uusikaupunki
Uussaaren tilalla Kalannissa sellerin nostoa on lykätty, jotta ilma kylmenisi ja sato olisi viileämpää varastoon ajettaessa. Kuva: Pasi LeinoAvomaavihannesten viljelijät ovat seuranneet sähkön hinnannousua huolestuneina. Satokauden edetessä on käynyt selväksi, että vihannesten varastointi kevääseen ei korkeilla energian hinnoilla kannata.
Jotkut harkitsevatkin jättävänsä osan sadosta peltoon, koska korjuu ja varastointi maksavat enemmän kuin mitä tuotteesta saa myydessä.
”Jos vihannekset kuljetetaan pellolta suoraan pakkaamolle, ei sähkön hinta kirpaise yhtä pahasti kuin tiloilla, joilla sato varastoidaan talven yli”, sanoo Aleksi Uussaari Uudenkaupungin Kalannista.
ACF Uussaari Oy:n perheviljelmällä tuotetaan avomaavihanneksia 90 hehtaarin alalla. Tuotannon selkäranka on sipuli, jota kasvaa 40 hehtaarilla. Lanttua tuotetaan 35 hehtaarilla. Tuotannosta 85 prosenttia kulkee varaston kautta.
Vihannekset toimitetaan markkinoille Vihannes-Laitila Oy:n kautta. Uussaari on Vihannes-Laitilan hallituksen jäsen ja seuraa viljelijöiden tilannetta tiiviisti.
”Useampi täkäläinen viljelijä on pörssisähkön armoilla tai sitten määräaikainen sopimus on katkolla”, Uussaari kertoo.
”Miksi viljelijän pitäisi kantaa huolta Suomen huoltovarmuudesta, jos eivät elintarviketeollisuus ja keskusliikkeetkään sitä tee?” Aleksi Uussaari kysyy. Kuva: Pasi LeinoUussaari arvioi sähkön hinnannousun aiheuttamaa lisälaskua aikaisempien vuosien perusteella.
”Tilamme keskimääräinen kokonaissähkölasku on 60 000–70 000 euroa vuodessa. Jos sähkön hinta on tulevana talvena 40 senttiä, lasku kymmenkertaistuu. Jos hinta on 20 senttiä, lasku on viisinkertainen.”
Uussaaren mukaan tuotteiden nykyhintaan on saatu neuvoteltua muutaman sentin korotus vuodentakaiseen, mikä kattaa polttoaineiden ja lannoitteiden kasvaneet kulut päättyvän kasvukauden osalta. Sähkön hinnannousua se ei korvaa.
”Jos sähkön keskihinta on 20 senttiä kilowattitunnilta, tuotteelle aiheutuu 7,5 sentin kulurasite kiloa kohden. Jos kauhukuvat toteutuvat ja hinta on 40 senttiä, vihanneskilolle tulee lisähintaa 15 senttiä. Tietysti sähköä kuluu myös kauppakunnostuksessa ja pakkaamisessa, mikä tulee vielä edellä mainittujen päälle.”
Viljelijän asiakkaille eli elintarviketeollisuudelle ja kaupan keskusliikkeille jokainen lisäsentti on vaikea asia.
Viljelijä toivoo, että ennusteet talven hurjista sähkönhinnoista eivät toteudu sen jälkeen kun juurekset on ajettu varastoon ja niitä on alettu jäähdyttää. Kuva: Pasi LeinoUussaaren sipuli nostettiin varastoon kuukausi sitten ja kuivattiin kalliilla energialla. Vaikka sähkö tällä viikolla on ollut edullista, saattaa hinta äkisti heilahtaa toiseen laitaan, kuten oli vielä viime viikolla.
”Kun tuotteet on ajettu varastoon ja aletaan jäähdyttää, pitäisi tietää, mihin sähkön hinta vakiintuu ja toteutuvatko hurjat ennusteet talven hinnoista.” Aleksi Uussaari
”Kun tuotteet on ajettu varastoon ja aletaan jäähdyttää, pitäisi tietää, mihin sähkön hinta vakiintuu ja toteutuvatko hurjat ennusteet talven hinnoista.”
Epävarmuus pakottaa viljelijät etsimään keinoja sähkön säästöön. Uussaaren tilalla on investoitu aurinkopaneeleihin, jotka auttoivat sipulin kuivauksessa ja auttavat jälleen kevätauringon ilmaantuessa.
”Olemme lykänneet sellerin ja lantun nostoa ja odottaneet sään kylmenemistä. Silloin vihannekset olisivat viileämpiä varastoon vietäessä.”
Tiukan paikan tullen selleri ja lanttu saattaisivat säilyä ulkona aumassa jonkin aikaa, ohutkuorinen porkkana sen sijaan vioittuisi.
”Olen ilmoittanut, että jos hintoja ei saada kompensoitua, jätän juurekset korjaamatta. Toinen vaihtoehto on viedä vihanneksia ulkomaille syksyn aikana niin paljon kuin mahdollista. Lanttua olemme vieneet jo 75 000 kiloa ulkomaille, vieläpä hyvällä hinnalla”, Uussaari sanoo.
Suomalaisella sipulilla on nyt kysyntää Keski-Euroopassa ja lähialueilla. Moni viljelijä harkitsee vientiä saadakseen varastot tyhjennettyä mahdollisimman nopeasti. Kuva: Pasi LeinoMyös isokokoinen sipuli on maailmalla hinnoissaan. Jos tiloilla ajatellaan omaa kannattavuutta, sitä ei kannata jättää kotimaahan.
”Miksi viljelijän pitäisi kantaa huolta Suomen huoltovarmuudesta, jos eivät elintarviketeollisuus ja keskusliikkeetkään sitä tee?” Uussaari kysyy.
Hänen mielestään tärkeintä huoltovarmuuden kannalta on, että tilojen toimintaedellytykset säilyvät ja viljely jatkuu.
”Huonosti käy, jos alamme lahjoittaa tuotteita alle tuotantokustannusten. Ei Yarakaan myy meille edullisesti lannoitteita tai sähköyhtiöt sähköä.” Aleksi Uussaari
”Huonosti käy, jos hyväsydämisyyttämme alamme lahjoittaa tuotteita alle tuotantokustannusten. Ei Yarakaan myy meille edullisesti lannoitteita tai sähköyhtiöt sähköä.”
Uussaaren tilalla viljellään vihanneksia 90 hehtaarin alalla. Varastointiin kuluu paljon sähköä, sillä tuotannosta 85 prosenttia kulkee varaston kautta. Kuva: Pasi LeinoUussaaren mielestä tuottajahinnat laahaavat liian kaukana tuotantokustannusten perässä ja reagoivat aivan liian hitaasti muutoksiin.
”Monen tilan kassa ei ennenkään ollut kauhean lihavassa kunnossa, ja nyt leijonaosa menee sähkökustannuksiin. Nähtäväksi jää, kuinka moni pystyy hankkimaan tulevan kevään tuotantopanokset”, Uussaari pohtii.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
