Kati Partanen: Maatilan tiedoista voi tulla kauppatavaraa
Maatiloilla on yhä enemmän antureita ja mittareita. Tietotulva luo uusia mahdollisuuksia mutta myös ongelmia, kirjoittaa MTK:n johtokunnan jäsen Kati Partanen.
Jo nyt esimerkiksi viljelykoneet ja lypsyrobotit tuottavat paljon tietoa. Usein sitä pääsee hallitsemaan vain laitevalmistaja. Kuva: Pekka FaliTulevaisuudessa maatilat eivät välttämättä enää kasva viime vuosikymmenten vauhtia, mutta teknologia kehittyy ja digitaalinen tietomäärä kasvaa, MTK:n johtokunnan jäsen Kati Partanen toteaa MT:n kolumnissaan.
"Tiedon keruu, siirto ja jalostus ovat yhtä arkipäiväisiä kuin traktorin ajaminen nyt. Koneet ja laitteet keskustelevat automaattisesti keskenään ja auttavat päätöksenteossa.
Koko arki saattaa mullistua, kun tietoa on saatavilla määrättömästi. Samalla ongelmat monimutkaistuvat: mihin tietoa käytetään, kehen voi luottaa?"
Partasen mukaan digitalisaatio tarjoaa mahdollisuuden parantaa tuotannon jäljitettävyyttä. Avoimeksi jää, onko kuluttaja valmis maksamaan siitä.
"Voisiko tuotannon tiedot, vaikkapa ravinne- ja hiilitase, eläinten olosuhteet tai tuotteen tarkka alkuperä olla sellaista lisäarvoa, josta kuluttaja on valmis maksamaan? Koodin avulla netissä avautuu kuvanäkymä eläinsuojaan, jaloittelutarhaan tai laitumelle, tai virtuaaliselle metsäretkelle sinne, mistä puu on kaadettu."
Partanen vaatii, että viljelijä ei jää digikehityksessä muiden hyväksikäytettäväksi.
"Taannoin laajentamisen este saattoi olla väärässä paikassa sijainnut rehusiilo. Nyt kehityksen esteeksi saattaa muodostua tiedonsiirron rajapinnat tai se, ettei viljelijä omistakaan itse tietoa, vaan se on vaikkapa laitevalmistajan omaisuutta.
Viljelijän ja metsänomistajan on oltava tässä kehityksessä ytimessä, ei muiden hyväksikäytettävä objekti."
Lue koko kolumni:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
