Maatiaisristeymä tuo hyviä ominaisuuksia härkäpapuun
SAUVO (MT)
Härkäpapu on ensimmäisiä Suomen oloihin sopeutuneita viljelykasveja. ”Ajan mittaan kehittyneitä ominaisuuksia tulisi vaalia alkuperäislajikkeiden avulla” sauvolainen viljelijä Vesa Torvinen kertoo.
Torvinen viljelee Niittulan tilalla pienimuotoisesti härkäpapua vihannekseksi muiden tuorevihannesten, marjojen ja hedelmien lisäksi. Suurin osa kolmen hehtaarin vihannesviljelyksestä on vihannesten maatiaislajikkeita tai niistä polveutuvia risteymiä.
Torvisen oman tilan härkäpapupopulaatio on kahden linjan risteymä. ”Se on kotimaisesta maatiaislajikkeesta, joka tuleentuu nopeasti ja englantilaisesta suurisiemenisestä härkäpapulajikkeesta.”
Mikä hyöty sitten piilee maatiaishärkäpavun viljelyssä? ”Suomalaiset maatiaiset ovat sopeutuneet paremmin tähän ilmastoon. Oma risteymäni saa kasvin tuleentumaan paremmin”, Torvinen kertoo.
Eniten Suomessa viljellään härkäpavun jalostettua Kontu-lajiketta.
Suomessa kasvien jalostuksen ongelmana on viljelijän mielestä etenkin päivän pituus. ”Pitäisi olla Suomen kesän pitkän päivän kestäviä lajikkeita. Niitä ei ole aina saatavilla.”
Suomen oloihin kauan sopeutuneista maatiaislajikkeista saattaisi löytyä apu, viljelijä uskoo.
Torvisella on viljelyssä yksi hehtaari härkäpapua. Se on viljelijän mukaan pätevä täydennyskasvi, joka sopii hyvin luomutilan viljelykiertoon.
Maatiaisesta polveutuva populaatio on viljely- ja käyttöominaisuuksiltaan hyvä. ”Torille saa myyntiin laadukkaita ja pulleita palkoja”, hän kehuu.
Viljelijä lisää papunsa itse siemenistä. ”Merkitsen pellolta alueen, poimin ja kuivaan siemenet ja erottelen siemenet käsin. Suosittelen kaikkia kokeilemaan, siinä oppii paljon kasveista.”
Vaikka maatiaislajikkeita säilötään Huippuvuorten syvyyksiin, haluaisi viljelijä nähdä lajikkeet jatkuvassa käytössä.
”Lajike säilyy paremmin toimivana, jos se pidetään oikeasti elävänä, viljelyssä.”
Mikäli haluaa harrastaa maatiaiskasveja, on oltava valmis etsimään siemeniä ympäri maailmaa, maatiaislajikkeita itsekin aika ajoin etsivä Torvinen toteaa.
”Maatiaislajikkeiden kanssa ollaan jo myöhässä”, Torvinen pohtii suomalaisten lajikkeiden kirjoa. ”Lähes kaikki vihannessiemenet ovat ulkomaisia. Toisissa maissa maatiaiset ovat säilyneet paremmin.”
”Nyt olisi tilaus viljelijäverkostolle, jonka kautta saada siemeniä.”
Maatiaislajikkeet eivät ole Torviselle viljelyn itseisarvo. ”Totta kai on syy, miksi jotkut lajikkeet ovat kadonneet viljelystä kokonaan. Ne voivat olla muun muassa tautiherkempiä. Esimerkiksi maatiaisperuna on hyvin rutonarka. Maatiaiskurkussa taas on ollut karvautta.”
”Tietysti maatiaisetkin kehittyvät, niitä jalostetaan ja tehdään valintaa”, Torvinen selventää. Hän tekee valintaa muun muassa siemenen koon suhteen, mutta ei kontrolloi esimerkiksi pölytystä.
Oli kyseessä jalostettu, kaupallinen lajike tai oma populaatio, laadusta ei saa viljelijän mielestä tinkiä.
”Se on kunnia-asia, että laadusta voi olla ylpeä. Ja aina olen tullut tyhjän kuorman kanssa torilta takaisin”, hän iloitsee.
Torvinen seuraa ruoka-alan trendejä ja tarttuu uusiin kasveihin – ja maatiaisiin – sitä mukaan kun havaitsee yleisön kiinnostusta.
Hän on esimerkiksi alkanut viljelemään mangoldia eli lehtijuurikasta, joka on erityisesti maahanmuuttajien suosima vihannes. ”Nyt se on talveutettu, toivon että siitä saa tulevaisuudessa talon oman lajikkeen.”
Torvinen on havainnut, että USA:ssa maatiaiskasvit ovat kovassa huudossa.
Hän toivookin, että myös Suomessa lajikkeita saataisiin kaupanhyllylle saakka. Omia härkäpapujaan hän myy torilla ja citymarketissa.
Muut viljelijätkin ovat Torvisen mukaan olleet positiivisesti kiinnostuneita maatiaislajikkeista.
”Ei maatiaiset ruokaongelmaa ratko, sitä en väitä. Mutta ne ovat monimuotoinen kuorrutus kakun päälle, kun tavanomainen viljely muodostaa itse kakun”, hän pohtii.
”Mieluummin molemmat kuin joko tai.”
TUULA LEHTONEN
Ei maatiaiset
ruokaongelmaa ratko, en sitä
väitä. Mutta ne ovat moni-
muotoinen
kuorrutus kakun päälle, kun
tavanomainen viljely muodostaa itse kakun.
vesa torvinen
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
