Jukka Nousiainen on tyytyväinen alkukesän kehitykseen. Lihanaudoille riittää hyvälaatuista ensimmäisen sadon säilörehua runsaasti ensi talvena. Kuva: Matti Turtiainen
”Nyt kolme rekkakuormaa lannoitteita maksoi 30 000 euroa enemmän kuin vuosi sitten neljä rekkakuormaa” – Etelä-Savossa hyvät satonäkymät
Etelä-Savon kevät ja alkukesä on ollut suosiollinen viljelytoimien kannalta. Kuiva toukokuu kääntyi viileäksi ja kosteaksi kesäkuuksi, mikä on tehnyt hyvää kasvustoille. Ensimmäinen säilörehusatokin saatiin pakettiin valtaosin juhannukseen mennessä.Savonlinna
Etelä-Savossa ensimmäinen säilörehusato saatiin pääosin korjattua ennen juhannusta. Kuva: Matti TurtiainenJuhannusviikolla Etelä-Savo kylpee auringonvalossa. Viljelijät kiittävät sateiden jälkeen aurinkoiseksi kääntynyttä keliä ja ensimmäinen säilörehusato saatiin hyvin korjattua. Rehusato näytti olevan määrältään ja laadultaan varsin hyvä, sanoo Savonlinnan Louhella lihakarjatilaa, Mäntyselkä Oy:tä perheineen pyörittävä Jukka Nousiainen.
”Säilörehua tulee nyt todella hyvin. Myös viljakasvustot näyttävät hyvältä”, Nousiainen totesi rehunajon lomassa.
Mäntyselkä Oy:llä on viljelyssä reilut 500 hehtaaria peltoa ja kasvatettavana 600 lihasonnia. Alkukesän rehusadon ja viljojen lannoitteet on hankittu jo viime vuoden puolella, ja uuden hinnoittelukauden alkaessa tilattiin varastoon täydennystä.
”Nyt kolme rekkakuormaa lannoitteita maksoi 30 000 euroa enemmän kuin vuosi sitten neljä rekkakuormaa”, Nousiainen sanoo.
Reilun kahdensadan hehtaarin alalta korjattava runsas nurmisato tarkoittaa nyt sitä, että toinen sato saa lannoitteekseen pelkkää karjanlantaa. Tulevaisuus on kuitenkin hämärän peitossa, sillä Venäjän hyökkäys Ukrainaan sekoitti lannoitemarkkinat.
”Saa nähdä miten hinnat kehittyvät. Jatkossa kauimpana talouskeskuksesta oleville pelloille lisätään apilapitoisia nurmia ja niitä lannoitetaan vain lietelannalla”, Nousiainen miettii.
Tuottajat ovat tiukassa raossa, sillä kustannusnousua ei saada ulosmitattua markkinoilta. Nousiainen laskee, että tuotantokustannusten nousu on tarkoittanut kahden euron lisäkustannusta naudanlihakiloa kohti.
”Tuottajahinta on noussut kuitenkin vain 90 senttiä kilolta”, hän harmittelee.
Jatkossa kauimpana talouskeskuksesta oleville pelloille lisätään apilapitoisia nurmia ja niitä lannoitetaan vain lietelannalla.
Pro Agria Etelä-Savon kasvintuotantoneuvoja Jukka Sairanen on seurannut kasvukauden etenemistä paitsi neuvojana myös viljelijänä. Omat pellot kertovat maakunnan itäisen osan yleisnäkymän.
”Kevätviljat näyttävät kohtuullisen hyviltä. Pensominen on hyvässä vauhdissa ja ensimmäiset ruiskutukset on saatu tehtyä”, Sairanen sanoo.
Kasvustot näyttävät paikoin niin hyviltä, että Sairasen lausuma kohtuullisen hyvistä tuntuu turhalta vaatimattomuudelta. Vuodet ovat kuitenkin osoittaneet, että varovaisuus on aina paikallaan.
”Kasvukautta on takana vasta kolmasosa, joten paljon ehtii vielä tapahtua”, Sairanen pohtii.
Jukka Sairanen seuraa Etelä-Savon kasvustojen tilannetta pääosin Etelä-Savon itäreunalla, jossa kasvinviljelytilojen kasvilajivalikoima on kevätviljavoittoinen. Syysviljojen viljely on marginaalista, ja siihen alkaa hieman vaikuttamaan myös valkoposkihanhien leviäminen vuosi vuodelta lännemmäksi. Syyskylvöisten kasvien vaarana on tulla syödyksi niin syksyllä kuin keväälläkin.
Kasvukautta on takana vasta kolmasosa, joten paljon ehtii vielä tapahtua.
Savonlinnan seutu on perinteisesti ollut vahvaa kuminanviljelyaluetta, mutta nyt näyttää siltä, että kuminan osuus viljelyalasta on pienenemässä.
”Suurin buumi taitaa kuminan suhteen olla nyt ohi. Öljyhamppua on kokeiltu, mutta kasvukauden pituus ei ehkä ihan riitä sille”, Sairanen sanoo.
Sen sijaan rehuherneen viljely on nousemassa vahvasti Etelä-Savon itäosissa. Herne on osoittautunut satovarmaksi kasviksi, ja se tuottaa hyvin kohtuullisella lannoitustasolla, Sairanen sanoo.
”Viljelysopimuksiakin on hyvin saatavilla, sillä A-Rehuhan on ilmoittanut ostavansa runsaasti hernettä.”
Mikäli satokausi jatkuu sääoloiltaan suotuisana, uskaltaa Sairanen odottaa tulosta viljelykaudelta. Tuotantopanokset on tiloille ostettu pääosin viime vuonna, jolloin lannoitteiden hintataso oli vielä kohtuullinen nykyhintoihin verrattuna.
”Viljan hinnoista ei tosin uskalla sanoa mitään, sillä niihin vaikuttaa Ukrainan tilannekin. Saadaanko sieltä viljaa maailmanmarkkinoille vai ei”, Sairanen pohtii.
Maakunnan länsilaidalla tilanne on hyvin samanlainen kuin itäpuolellakin, sanoo Pro Agria Etelä-Savon kasvintuotantoneuvoja Timo Piispa Juvalta.
”Kevät lähti myöhään liikkeelle ja nyt ollaan viikon verran myöhässä”, hän ynnäilee.
Kasvustot näyttävät paikoin oikein hyviltä ja Piispan mukaan viljelijät ovat panostaneet tosissaan tämän kauden viljelyyn. Näennäisviljelystä ei ainakaan päätoimisia viljelijöitä voi syyttää.
”Viljelijöillä on ammattiylpeys kohdallaan. Vaikka kustannukset ovat nousseet, niin viljelytoimet tehdään kunnolla erityisesti hyvillä kasvulohkoilla”, hän toteaa.
”Maausko ei vielä ole mennyt, mutta tämä vuosi ratkaisee paljon.”
Lue lisää:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
