Korhosen navetassa on yli 600 lehmää ja siellä jyskyttää 12 lypsyrobottia

Maidontuottaja Jarmo Korhonen ei sulje pois sitäkään mahdollisuutta, että navetta laajenisi vielä entisestään. Kuva: Anne Anttila

Lapinlahden Korpijärvellä sijaitseva Ruostepuron tila toimii ainakin kokonsa puolesta maidontuotannon kuninkuusluokassa.

Viimeisen 15 vuoden ajan tilaa on kehitetty päämäärätietoisesti ja kasvatettu nykyisiin mittoihinsa robotti kerrallaan.

Satu ja Jarmo Korhonen aloittivat karjanpidon parsinavetassa. Lehmiä oli tuolloin kuutisenkymmentä ja peltoala noin 100 hehtaaria.

Näistä lukemista oli hyvä jatkaa, sanoo Jarmo Korhonen. Ennen lopullista sukupolvenvaihdosta hän hoiti tilaa seitsemän vuoden ajan yhdessä äitinsä kanssa maatalousyhtymänä. Osasyynä sen perustamiseen oli Korhosen isän kuolema.

Maatalousyhtymä mahdollisti karjatalouden kehittämisen.

”Alussa toiminta oli lihakarjavoittoinen, sillä lehmiä oli vain 14, mutta sonneja toistasataa”, Jarmo Korhonen kertaa.

Maidontuotannon osalta askelmerkit ovat aina olleet selkeät.

Toimintatyyliin kuuluu kehittäminen, mutta ei turhista murehtiminen.

”Myös pelkotilan olen jättänyt taka-alalle, sillä pahimmillaan se saattaa pysäyttää koko kehityksen.”

Periaatteet ja periksiantamattomuus ovat vauhdittaneet kasvua. Kymmenessä vuodessa Satu ja Jarmo Korhonen ovat kymmenkertaistaneet karjamäärän, peltoala on viisinkertaistunut ja pihattoakin on ehditty laajentaa kertaalleen.

Kokoluokka on kasvanut kiinnostuksen lisäksi onnekkaiden sattumien kautta. Vuonna 2010 valmistunut kahden robotin pihatto sai jo vuoden kuluttua rinnalleen kolmannen robotin.

”Vuonna 2015 meille tarjoutui mahdollisuus ostaa naapurista lopettava yhden robotin navetta, joten tätä tilaisuutta emme halunneet jättää käyttämättä.”

Suomen suurimpiin tai jopa suurimpaan lukeutuvasta navetasta löytyy näköä ja kokoa. Pituutta on peräti 246 meträ ja neliöitäkin 3 + 3 -rivisestä pihatosta löytyy 8 500. Kuva: Anne Anttila

Suunta oli sen verran myönteinen, että vuonna 2018 asennettiin kaksi lypsyrobottia lisää.

Vuosi 2021 oli Jarmo-isännän mukaan jälleen uusi lukunsa, kun navettaa laajennettiin kuuden lypsyrobotin verran. Vuotta aikaisemmin nuorkarjalle rakennettiin uusi kylmäpihatto.

Tällä hetkellä lehmämäärä on reilut 600 ja robotteja 12. Meijeriauto vierailee säännöllisesti, sillä maitolitroja tulee kuukausittain lähemmäs 600 000.

Langat pidetään tiukasti omissa käsissä. Tämä on ollut Jarmo Korhosen periaate jo alusta lähtien.

"Haluan tietää mitä navetassa tapahtuu, sillä jos ei tiedä, ei voi johtaakaan.”

Tämän kokoluokan pihatossa tapahtumia riittää joka tunnille, joten ajan tasalla pysyminen on suorassa yhteydessä eläinten hyvinvointiin. Pienikin notkahdus näkyy heti viivan alla.

Ajan mukaisessa ja pitkälle automatisoidusta pihatosta löytyy paljon myös eläinten hyvinvointia lisääviä tekijöitä. Yksinomaan lehmäharjat ovat kovassa käytössä. Kuva: Anne Anttila

Hyvät työntekijät ovat Korhosen mukaan avainasemassa. XXXL-kokoinen navetta tarvitsee osaajia niin karja- kuin peltopuolellekin.

"Meillä on osaava tiimi ja myös lomitus on järjestetty itse, joten ulkopuolisten asiantuntijoiden palveluja ei liiemmälti tarvita. Tämä on iso asia ja auttaa merkittävästi kulurakenteen hallinnassa.”

Ylimääräiset menoerät on napsittu pois. Kohonneiden kulujen takia ruokintaa joudutaan tarkentamaan ja lannoitusta järkeistämään. Erityisesti lietelannan entistä tarkempi hyödyntäminen on tällä hetkellä mietinnässä.

Ison tilan isäntänä Korhonen on kiitollinen siitä, että tilalla on voimassa vuoden 2023 syksyyn saakka edullisempi sähkösopimus.

Kulutus on 550 000 kWh vuodessa, joten jos hinta kolminkertaistuu, se merkitsee 50 000 euron korotusta sähkölaskuun.

Energiankulutusta on vaikea vähentää, sillä automatiikka vie aina osansa eikä toimintoja voida muutenkaan sammuttaa.

”Aurinkoenergia on tietenkin yksi ratkaisu estää toimintojen halvaantumista, mutta vielä tällä hetkellä paneeleiden hankinta ei ole ajankohtainen.”