Karkottaako laser valkoposkia vai ei? Lintujen muutto on käynnistynyt ja muutamien päivien kokemukset laserista eri puolilta Keski-Karjalaa ovat kahtalaiset
Sääennusteet lupailevat valkoposkihanhien päämuuttoa viikonlopulle.
Keski-Karjalan lintutyöryhmä järjesti keskiviikkona peltopäivän, jossa keskusteltiin valkoposkihanhista. Kuva: Lari LievonenTohmajärven Valkeasuolla raikasi keskiviikkona Peukaloisen retket, väki herkutteli kotimaisella hanhella ja rypsisialla sekä puhui valkoposkihanhista.
Keski-Karjalan lintutyöryhmän peltopäivä oli näyttävä spektaakkeli, missä tahtipuikkoa heilutti työryhmän puheenjohtaja, tohmajärveläinen viljelijä Sampo Rauma.
Hän toi napakasti esiin, että painetta valkoposkihanhen siirrolle metsästettäväksi riistalajiksi on lisättävä. Tahtotilan puute hanhiasian hoitamisessa sai selväsanaiset moitteet. "Riistalajin status on tavoite, joka on saavutettava, jotta hanhitilannetta voidaan hallita."
Rauma sai viime keväänä ensimmäisen Varsinais-Suomen ely-keskuksen myöntämän poikkeuslupapäätöksen, jossa hanhien ampuminen syysmuuton aikana sallittiin. Luvasta kuitenkin valitti Suomen Luonnonsuojeluliiton Pohjois-Karjalan piiri. Itä-Suomen hallinto-oikeus ei ole vielä käsitellyt valitusta.
Viljelijöiden lisäksi muun muassa Pohjois-Karjalan ely-keskuksen lajivahinkokoordinaattori Mika Pirinen ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimusprofessori Jukka Forsman osallistuivat tilaisuuteen ja pitivät omat puheenvuorot.
Valkoposkihanhien muutto on nytkähtänyt liikkeelle, mutta päämuutto on vasta tulossa. Pirinen ei kuulostanut kovin toiveikkaalta, vaikka varautuminen kevääseen on ollut parempaa kuin koskaan.
"Pahoin pelkään, että tästä keväästä tulee samanlainen kuin viime keväästä. Tuntemus on kieltämättä toivoton, työkalupaletti ei ole vielä oikeasti kunnossa asian hoitamiseksi. Myös tietotarpeita hanhien käyttäytymisestä ja eri karkotusmenetelmien toimivuudesta piisaa."
Yksi tämän kevään panostuksen kohteista on Luken ja ely-keskuksen hankkimat laserlaitteet, joita on Keski-Karjalan pelloilla neljä. Keskiviikkona Tohmajärven Valkeasuolle asennetussa laitteessa oli toimintahäiriö.
Kolmesta muusta on jo ehditty saada kokemuksia, jotka ovat kahtalaiset.
Kiteeläisen Pekka Partasen pellolle asennettiin viime viikolla laserlaite. Hän kertoi, että lasersäteen liikkuminen pellolla ei ollut hätkäyttänyt ainakaan tiistaina ruokailemaan pysähtyneitä hanhia, jotka olivat paistatelleet päivää.
Forsman totesi, että jo nyt on havaittu, että laser toimii parhaiten ilta- tai aamuhämärissä. "Kirkkaassa päivänvalossa sen säteen karkotustehon pitäisi valmistajan mukaan riittää 300 metrin päähän, käytännössä matka on paljon lyhyempi."
Onnistumisiakin on tullut, Luke on kiinnittänyt 30 valkoposkihanheen gps-lähettimen. Hanhien liikkeitä seuraamalla tutkitaan muun muassa karkotuksen vaikutuksia.
Tohmajärven Saarioon asennettu laser on toiveiden mukaisesti suojannut nurmea, sillä hanhet eivät ole laskeutuneet peltolohkolle, kertoo tohmajärveläinen Mika Piiroinen laserkokemuksia.
Eilen tiistaina työnsä aloittivat myös ensimmäiset hanhipaimenet, jotka ovat Värtsilän Riistamiesten jäseniä.
BirdLifen ja Pohjois-Karjalan ely-keskuksen yhteistyönä tuottaman hanhitilannekatsauksen mukaan sääennusteet lupailevat valkoposkihanhien päämuuttoa viikonlopulle.
Katsauksen mukaan hollantilaisten seurannassa olevista noin 40 valkoposkihanhesta neljä on nyt Suomessa: kaksi Pohjois-Karjalassa, yksi Kymenlaaksossa ja yksi ilmeisesti pesimään mielivä lintu on ollut Helsingissä jo kauan. Reilut 30 lähetinhanhea oleilee edelleen talvialueilla Hollannin, Pohjois-Saksan ja Tanskan alueella.
Lue lisää:
Luonnonsuojelijat aikovat valittaa valkoposkihanhien ampumiseen myönnetyistä poikkeusluvista
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
