Bratwurstin kotimaassa makkara ei maita entiseen malliin – ilmasto, eläinten hyvinvointi ja terveysvaikutukset huolettavat saksalaisia

Saksan sianlihankulutus on pudonnut 10 prosenttia vuodesta 2011. Kuva: Jaana Kankaanpää

Bratwurstin kotimaassa sianliha ei enää maita entiseen malliin, uutisoi Bloomberg. Viime vuonna saksalaiset söivät vähiten sianlihaa sitten vuoden 2005.

Trendin uskotaan jatkuvan tänä vuonna.

Saksassa sianlihan syönnille on pitkät perinteet. Eri alueilla on omat nimikko­makkaransa. Berliinissä sijaitsee jopa kaupungin tunnetuimmalle noutoeväälle, currywurstille, omistettu museo.

Saksalaiset söivät viime vuonna keskimäärin 36,2 kiloa sianlihaa. Vertailun vuoksi vuonna 2015 suomalaiset söivät keskimäärin 35 kiloa sianlihaa.

Kulutus lasketaan luullisena lihana, eli niin sanottuna ruholihana.

Sianliha kattaa edelleen yli puolet kaikesta Saksassa kulutetusta lihasta, mutta se menettää markkinaosuuttaan siipikarjan- ja naudanlihalle sekä erilaisille kasvisvaihtoehdoille.

Vuosikymmen sitten kasvissyöjiä oli noin prosentti saksalaisista. Nyt heidän osuutensa on kymmenen prosenttia.

Sianlihantuotanto kärsii myös imagollisista ongelmista. Bloomberg listaa syiksi Maailman terveysjärjestö WHO:n lausunnon, joka julisti prosessoidun lihan kuten kinkun ja makkarat karsinogeenisiksi.

Myös tuotannon ilmastovaikutusten ja eläinten hyvinvointiin liittyvien skandaalien arvellaan vähentäneen kulutusta.

Tilanteeseen vaikuttavat myös turvapaikanhakijat, jotka eivät syö sianlihaa. Sitä vastoin lampaan- ja vuohenlihan kulutus on kasvanut.

Saksan sianlihankulutus on pudonnut 10 prosenttia vuodesta 2011.

Myös Suomessa kulutus on hienoisesti laskenut vuodesta 2011, vaikka sianliha on edelleen suosituin lihan muoto.

Samaan aikaan kulutus Puolassa, Itävallassa ja Ranskassa on kasvanut.