Maatilan työturvallisuus ei kohene näppylähanskat kädessä
Heidi Pekki vetää perässään valtavaa mustaa matkalaukkua.
”Tämän pakkaaminen on aikamoinen tetris”, Pekki hymyilee aloittaessaan laukun sisällön esittelyn.
Hän nostaa pöydälle puolikkaan turvakengän, nipun erilaisia käsineitä ja jos jonkinlaisia kuulosuojaimia. Purkamisen päätteeksi esillä on parikymmentä tuotetta.
Ne kaikki ovat henkilösuojaimia, sillä Pekki työskentelee Maatalousyrittäjien eläkelaitos Melassa työturvallisuusneuvojana. Pesti on uusi, Mela aloitti työturvallisuusneuvojien palveluiden tarjoamisen vuoden alussa. Yhteensä heitä on 10 eri puolilla Suomea.
”Me tulemme mihin ikinä meitä pyydetään.”
Maatilojen työturvallisuuteen paneutuvia ihmisiä tarvitaan, sillä maatalous on yksi vaarallisimmista aloista työskennellä.
Maatalousyrittäjille sattuu työtapaturmia lähes kolme kertaa enemmän kuin palkansaajille. Työtapaturmissa kuolee vuosittain keskimäärin neljä maatalousyrittäjää.
Usein syy tapaturmille on, että vaaranpaikkoja ei tunnisteta tai niiltä ei osata suojautua. Työturvallisuusneuvojan tehtäviin kuuluukin opastaa, miten hallita maatilojen työturvallisuusriskejä ja neuvoa oikeanlaisten henkilösuojainten käytössä.
Matkalaukku, viralliselta nimeltään henkilösuojainsalkku, on tärkeä osa työturvallisuusneuvojan työtä.
Salkun sisältämät suojaimet ovat sellaisia, että niitä on yleisesti markkinoilla ja ne ovat laadukkaita ja kohtuuhintaisia, Pekki kertoo muistuttaen että Mela ei edusta mitään merkkiä tai jälleenmyyjää.
Pekki kollegoineen käy muun muassa maatalousalan oppilaitoksissa, Melan hyvinvointipäivillä sekä maatalousnäyttelyissä esittelemässä salkun sisältöä ja kertomassa suojainten käyttämisestä.
”Me tulemme mihin ikinä meitä pyydetään.”
Toistaiseksi työturvallisuusneuvojat eivät tee tilakäyntejä vaan auttavat puhelimitse. Ensi syksynä kokeillaan tilakäyntien aloittamista, kertoo yksikönpäällikkö Pirjo Saari Melasta.
Palataan pöydällä lepääviin suojaimiin. Katse kiinnittyy päältä kovitettuun lippalakkiin.
”Se on kolhulippis, joka suojaa päätä pieniltä kolhuilta ahtaissa paikoissa työskenneltäessä”, Pekki selittää.
Kypärä taas suojaa päätä putoavilta esineiltä ja iskuilta. Kypärään voi kiinnittää kuulosuojaimet, otsalampun, visiirin tai verkon riippuen siitä, mitä tekee. Tarjolla on myös pelkkä kasvosuojain visiirillä töihin, joissa jotain voi roiskua kasvoille.
”Työturvallisuus voi olla maatilalle vetovoimatekijä, kun etsitään työntekijöitä.”
Puolikkaalle turvakengälle löytyy selitys: liukastumiset ja kaatumiset ovat suurin yksittäinen maatalousyrittäjien työtapaturmien aiheuttaja, joten oikeanlaisten jalkineiden valinta vähentää tapaturmia. Salkun varusteisiin kuuluvat myös kenkiin kiinnitettävät liukuesteet.
Tavallinen kumisaapas ei ole oikea jalkine maatilan töihin, Pekki toteaa. Toinen ”pannaan” joutava on vanha tuttu näppylähanska.
”Se ei suojaa oikeastaan miltään ja soveltuu lähinnä joihinkin puutarhatöihin.”
”Maatalous on erittäin altisteinen ala”, Saari muistuttaa.
Sekä hän että Pekki toivovat, että maatiloilla käytettäisiin erilaisia hengityksensuojaimia nykyistä enemmän. Heidän mukaansa liian usein ajatellaan, että ne on tarkoitettu tilanteeseen, kun on jo sairastuttu johonkin ammattitautiin.
Vaikka maatila on riskialtis työpaikka, tapaturmien määrää on mahdollista vähentää, Saari vakuuttaa. Hän ottaa esimerkiksi rakennusalan. Se oli vuosikymmen sitten hyvin tapaturma-altis ala, mutta onnettomuuksien määrä on määrätietoisen työn ansiosta saatu vähentymään.
Yksi keino maatilan työturvallisuuden parantamiseen on suorittaa Melan tarjoama vapaaehtoinen ja maksuton työturvallisuuskortti. Korttikoulutus suoritetaan verkossa ja kortti on voimassa viisi vuotta.
Saari muistuttaa, että yrittäjä on vastuussa työpaikan turvallisuudesta tekipä hän töitä yksin, perheenjäsenten kanssa tai hänellä on palkattuja työntekijöitä. Turvallisuus koskee myös esimerkiksi lomittajaa tai seminologia.
”Puhumme yhteisen työpaikan turvallisuudesta. Työturvallisuus voi olla maatilalle vetovoimatekijä, kun etsitään työntekijöitä”, Saari sanoo. Työturvallisuuskortin suorittaminen on osoitus, että yrittäjä on satsannut turvallisen työpaikan luomiseen.
Tarjolla on myös Melan Riskimittari. Se on maksuton myel-vakuutetuille maatalousyrittäjille, kalastajille ja poronhoitajille tarkoitettu sovellus vaaranpaikkojen tunnistamiseen, riskien arviointiin ja hallintaan.
Riskimittariin voi kirjata riskien pienentämiseksi suunnitellut toimet ja ladata raportteja esimerkiksi Lupa- ja valvontavirastolle ja työterveyshuollolle.
Lähiaikoina Riskimittariin on tuossa QR-koodi, Saari kertoo. Maatalousyrittäjä voi jakaa sen esimerkiksi lomittajalle, joka voi ulkopuolisen silmin havainnoida ja kirjata maatilan vaaranpaikkoja.
- Osaston luetuimmat
