Ruokaketjusovun takaraja siirtyy – Leppä "puolitoiveikas" että sopu syntyy ilman lakia
Alun perin maa- ja metsätalousministeri asetti neuvottelujen takarajaksi vuodenvaihteen.
Sovun takaraja siirtyy, eikä sopimuksiin vielä puututa lakiteitse. Lepän mukaan valmius lain käyttämiseen on kuitenkin olemassa. Kuva: Lari LievonenMaa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) antoi joulukuun alussa ukaasin jonka mukaan elintarviketjulla olisi vuoden loppuun aikaa sopia sopimusten joustoista, tai niitä määrättäisiin lakiteitse.
Täyttä sopua osapuolten välisissä neuvotteluissa ei ole vielä saavutettu, mutta edistystä on tapahtunut sen verran, että takaraja Lepän mukaan siirtyy.
"Tähän mennessä osapuolet ovat tehneet sen minkä ovat luvanneet. Nyt odotan tuloksia. Vielä ei ole aika lyödä lisää rumpua lakivalmisteluun", Leppä sanoo.
Hänen mukaansa lainvalmistelun pohjatöitä on jo tehty, ja niihin laitetaan lisää vauhtia jos lisäeurot markkinoilta eivät ala näkyä tiloilla heti alkuvuonna.
"Nyt on kaksi vaihtoehtoa: Joko ala itse näyttää kyntensä ja ne lupaukset jotka on annettu toteutuvat tai sitten me tehdään laki. Jompikumpi tulee joka tapauksessa toteutumaan."
Ruokaketjun neuvotteluosapuolet ovat yhdessä elintarvikevaltuutettu Olli Wikbergin kanssa lupailleet, että selvitys ketjun sopimussuhteista valmistuu tammikuun aikana.
Leppä sanoo olevansa "puolitoiveikas" sovun löytymiseen neuvotteluilla. Lain säätäminen olisi joka tapauksessa hidas ja hankala ratkaisu, vaikka taustavalmistelut onkin jo aloitettu.
"Lainvalmistelu ei ole yksinkertainen asia. Se jäykistää markkinoita, enkä tietenkään toivo, että niin joudutaan tekemään", Leppä kertoo.
"Mutta kyllä se mahdollista on, se on ihan selvä. Meillä on omavaraisuus ja elintarvikeketju särkymätilassa tällä hetkellä, ja niin ei voi olla."
Uutta takarajaa ministeri ei neuvottelutuloksen syntymiselle anna, mutta hänen mukaansa tulosta pitää saada heti alkuvuoden aikana.
"Lain pohjatöitä jatketaan edelleen, se on ihan selvä ja osapuoltenkin hyvä tiedostaa."
Leppä muistuttaa, että markkinataloudessa nousevia kustannuksia pitää voida siirtää tuotteen loppusummaan.
"Hyvä vertaus on polttoaineiden hinta. Kyllä siellä bensapumpulla reagoidaan heti kun maailmanmarkkinoilla jotain tapahtuu. Ylöspäin reagoidaan erityisen herkästi", Hän sanoo.
"Elintarvikeketjussa se tuntuu olevan ihan mahdoton asia, mutta ei näin voi olla."
Tuli hinnankorotus sitten neuvottelujen tai lain kautta, voi se näkyä ensi vuoden lannoitteita ja kasvinsuojeluaineita ostavien viljelijöiden tileillä liian myöhään.
Leppä myöntää, että talvikuukausina monen viljelijän kassa käy tiukalla, eikä apu tähän hätään vielä ehdi.
"On totta, että lain säätäminen on pidempi tie. Sen takia esimerkiksi alkuvuodesta tulevat vakauslainat ovat niitä asioita, joihin joudutaan turvautumaan, ja jotka tulevat", hän vakuuttaa.
Lue lisää:
Elintarviketeollisuuden Käkelä: Maatalouden kannattavuuskriisiin saatava nopeasti korjausliike
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat

