MTK:n ruokakulttuuriasiamies pohtii: Kasvattavatko uudet tuotteet vai propaganda siipikarjanlihan suosiota?

Ravintoloissa tarjottava broileri on usein ulkomaalaista. Kuva: Jaana Kankaanpää

MTK:n ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemeä kiinnostaisi tietää, miksi suomalaiset syövät entistä enemmän siipikarjanlihaa.

"Onko se halpa hinta, ruokateollisuuden uudet tuotteet kotitalouksille ja suurkeittiöille, markkinointitoimenpiteet vai kenties punaista lihaa vastaan käytävä propaganda?"

Suomalaiset söivät viime vuonna kaksi prosenttia enemmän lihaa kuin vuotta aikaisemmin. Lihaa syötiin 81 kiloa henkeä kohden, josta iso osa on siipikarjanlihaa, ilmenee Luonnonvarakeskus Luken viimeviikkoisesta ravintotaseesta.

Syväniemi toivoo, että suomalaiset söisivät aina kotimaista lihaa myös ravintolassa.

"Toivon myös, että suomalainen kuluttaja opettelisi käyttämään lihaa kestävällä tavalla, eli käyttäisimme monipuolisesti eläimen koko ruhon."

Gallup Elintarviketiedon toimitusjohtaja Anne Kallinen arvioi, että lihan kulutus jatkaa pientä kasvua veturinaan siipikarja.

Ravintotase kertoo myös, että maitotuotteita nautittiin aikaisempaa vähemmän. Erityisesti rasvattoman maidon kulutus laski.

Syväniemestä kehitys on huolestuttava. "Juuston kulutus on ollut kyllä kasvussa, mutta sitä tulee enenevissä määrin ulkomailta – tällä hetkellä jo yli 50 prosenttia kaikesta juustosta."

Hedelmiä ja viljatuotteita syötiin viime vuonna aikaisempaa enemmän.

"Ravitsemusnäkökulmasta on myös hyvä, että hedelmien ja vihannesten osuus kasvaa", Syväniemi sanoo.

Härkis, nyhtökaura tai muut kasvistrendit evät näy uusimmissa tilastoissa, kertoo Luonnonvarakeskuksen kehittämispäällikkö Tarja Kortesmaa Lukesta.

"Ravintotasetilastoissa ei mennä tuotetasolle. Tämän takia yksittäisiä tuotteita ei pysty erittelemään."

Lue myös:

Liha ja tuoreet hedelmät maistuvat suomalaiselle – rasvaton maito jää juomatta yhä useammalta