Viljan halpeneminen viekymmeniä miljoonia euroja
Loimaan talousalueen viljatili jää tänä talvena yli 12 miljoonaa euroa viimevuotista pienemmäksi, paikallinen viljakauppias arvioi. Summa on niin iso, että se tuntuu vahvalla vilja-alueella myös maatilojen ulkopuolella.
Maaseudun Tulevaisuus arvioi samalla periaatteella viljan hinnan laskun merkitystä. Apuna käytettiin Tiken valtakunnallisia satoarvioita ja viljataselaskelmia kahdelta viime vuodelta. Viljan hinnat on poimittu Raision julkisista tarjouksista.
Viljasato kasvoi Tiken arvion mukaan liki puoli miljardia kiloa viime vuodesta, yli 4,1 miljardiin kiloon. Samaan aikaan hinnat ovat tulleet kohisten alas, rehuviljat ovat halventuneet yli kolmanneksen, vehnä liki neljänneksen ja ruiskin 15 prosenttia.
Vaikka sato kasvoi roimasti, sen arvo jää yli 170 miljoonaa euroa viime satokauden bruttohintaa pienemmäksi.
Kun mukaan lasketaan tiloilta myytävä vilja, tulojen menetys jää runsaaseen 60 miljoonaan euroon.
Ero kutistuu runsaaseen 20 miljoonaan euroon, kun verrataan tiloilta elintarviketeollisuuteen ja vientiin päätyvän viljan arvoa kahtena viime vuonna.
Professori Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksesta pitää lukuja ainakin suuntaa antavina. Mitään uutta niissä ei sinällään ole. Viljan hinnat ovat laskusta huolimatta edelleen tyydyttäviä, kun niitä verrataan 2000-luvun alkuun.
Samantapaisia tuloksia on saatu maatalouden kannattavuuskirjanpidossa. Viljatilojen kannattavuuskerroin pysytteli 0,4:n tuntumassa vuosina 2010–2012, mutta on painumassa 0,25:een tänä vuonna.
Viljan hinnat laskevat enemmän kuin tuotantopanosten hinnat eikä iso satokaan pelasta.
Samoin kävi vuosina 2008 ja 2009 ensimmäisen viljakriisin jälkimainingeissa. Viljan hinnat olivat korkealla 2008, mutta tuotantopanosten hinnat eivät ehtineet vielä nousta. Viljatilojen kannattavuuskerroin nousi 0,8:aan.
Seuraavana vuonna viljan hinnat romahtivat, mutta tuotantopanosten hinnat eivät. Kannattavuuskerroin suistui nollaan. Viljatilat eivät saaneet palkkaa työlleen eivätkä korkoa omalle pääomalle.
Niemi arvelee, että aluetaloudelliset vaikutukset ovat sittenkin aika pieniä. Viljasta kertyy alle kymmenesosa maatilojen myyntituloista. Merkitystä voi olla vahvoilla vilja-alueilla.
Viljan myyntitulot ovat vaihdelleet tällä vuosituhannella 220 miljoonasta eurosta liki 590 miljoonaan euroon. Huipulla käytiin 2008 ja lähes samaan yllettiin viime vuonna.
Suurin osa viljasadosta päätyy karjan rehuksi.
Suomessa viljan hintojen muutokset näyttävät ohjaavan muusta Euroopasta poiketen myös sianlihan hintaa.
EU-komission viikkohintaseurannan mukaan EU:ssa sianlihan hinta notkahti ensin talvella ja nousi taas tutusti loppusyksyllä. Suomessa mentiin päinvastoin. Hinnat nousivat kevättalvella ja vajosivat alkusyksyllä.
Sianlihasta maksettiin joulukuun puolivälissä Suomessa kutakuinkin EU:n keskihintaa, 1,72–1,73 euroa kilolta.
Viljan hinnat ovat laskeneet Suomessa reippaasti ja niin on käynyt myös muissa EU-maissa.
Meillä on eniten laskua rehuviljoissa ohrassa ja kaurassa, joista sai joulukuun puolivälissä 65–75 euroa tonnilta vähemmän kuin vuosi sitten. Leipävehnän hinnasta on hävinnyt yli 50 ja rukiin runsaat 30 euroa tonnilta.
Saksan Hessenissä tuottajien saamat hinnat ovat pudonneet yhtä jyrkästi mutta eri lailla kuin Suomessa. Eniten pudotusta on rukissa ja vehnässä, 70–75 euroa tonnilta. Rehuviljoissa laskua on 45–55 euroa tonnilta.
Ilmeisesti Suomen iso rehuviljasato painaa hintoja. Toisaalta rukiista on niukkuutta toisin kuin Keski-Euroopassa. Kotimaista ruista riittää vain joka viidenteen leipään, jos siihenkään.
VEIKKO NIITTYMAA
Kotimaista ruista riittää vain joka viiden-
teen leipään, jos
siihenkään.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
