Kylvöalan kasvusta huolimatta palkokasveille riittää kysyntää

Varsinkin kevääksi markkinoille tulevalle uudelle haitta-aineettomalle härkäpapulajikkeelle luvataan olevan kova kysyntä. Kuva: Carolina Husu

Palkokasien kylvöalat kasvoivat kuluneena satokautena merkittävästi. Härkäpavun kylvöala kasvoi Luken mukaan prosentin ja herneen jopa 79 prosenttia.

Vilja-alan yhteistyöryhmän (VYR) asiantuntija Hanna Helkkulan mukaan palkokasvien hintojen laskua tuskin tarvitsee pelätä, vaikka kylvömäärät tästä vielä lähivuosina kasvaisivatkin. "Hintoja suurempi haaste palkokasvien viljelyssä on satovarmuus ja palkokasvien aseman vakiintuminen viljelykierrossa. Palkokasveilla on kysyntää, ja halua niiden käytön lisäämiselle on paljon”, Helkkula sanoo.

"Vientimahdollisuuksia saattaa aueta jos palkokasvien viljely kasvaa, tämä voi tasoittaa hintavaihteluja”, Helkkula sanoo. Vyr:rin toiveissa olisi kotimaisten palkokasvien elintarvikekäytön lisääntyminen. Varsinkin härkäpavun yhtä markkinahintaa, jossa rehu- ja elintarvikekäyttöön menevien erien hintoja ei ole eriytetty, Helkkula pitää ongelmallisena.

A-rehun hankintapäällikkö Taneli Marttila ja Hankkijan rehuliiketoiminnan johtaja Henrik Willberg kertovat kotimaisilla palkokasveilla olevan kysyntää ja kasvun mahdollisuuksia. Molemmat kuitenkin painottavat suorien viljelysopimusten tärkeyttä

”Sopimuksella ketju osaa varautua tulossa oleviin määriin, ja viljelijä saa tuotteestaan kunnollisen hinnan. A-Rehun takuuhinta palkokasveille on tulevana satokautena kaksisataa euroa tonnilta. Mikäli markkinahinta ylittää tämän, maksamme sopimustuottajalle ostohetken markkinahinnan”, Marttila sanoo.

Marttilan mukaan ensi kevääksi markkinoille tulevalle haitta-aineettomalle härkäpapulajikkeelle tulee olemaan kova kysyntä. Myös perinteisten herne ja härkäpapulajikkeiden kysyntä ja hinta pysynevät hyvinä, kunhan tuottajat tekevät ennakkoon viljelysopimukset. Kuluvan satokauden kaltaista pinta-alan kasvua herneen hinnat tuskin kestävät nykyisellä tasollaan ilman viljelysopimuksia.

A-Rehun palkokasvien tarve tulevalle satokaudelle on Marttilan mukaan noin 25 000 hehtaaria. Koko Suomen valkuaistarve voitaisiin tyydyttää noin 200 000 hehtaarin valkuaiskasvialalla. A-Rehu pitää tätä pinta-alaa ja kotimaisen valkuaisomavaraisuuden saavuttamista realistisena tavoitteena, johon tulee pyrkiä jo kestävyys- ja huoltovarmuussyistäkin.

Hankkijan Willbergin mukaan palkokasveja mahtuu hyvin lisää rehuresepteihin. Tästä huolimatta hinnat elävät markkinoilla maailman valkuaishintojen mukana. Kotimaisilla palkokasveilla on kuitenkin hyvät mahdollisuudet korvata rehuteollisuuden käyttämää tuontisoija- ja -rapsirouhetta.

”Lopulta kysymys on kokonaisuudesta, hintojen ja saatavuuden lisäksi myös raaka-aineen ruokinnallinen laatu merkitsee paljon. Kotimaisille palkokasveille on olemassa kysyntää, mutta aivan kaikkea niillä ei voida korvata”, Willberg sanoo.